Kuopion ison vesiputkivuodon taustat: "Tulppa oli ilmeisesti irronnut" – Vuodot silti vähentyneet

Kuopion vesijohtoverkoston peruskorjaaminen on vähentänyt putkivuotoja.

Tiistaina Kuopion torille piti kuitenkin tuoda väliaikainen vedenjakelupiste Siikalahdessa sattuneen vuodon vuoksi.

– Isojen päävesijohtojen häiriöt ovat olleet huonoa tuuria, Kuopion Veden verkostoinsinööri Janne Paldanius kertoo.

Hän korostaa, että vuotomäärät ovat pienentyneet järjestelmällisellä saneerauksella.

– Noin 20 vuotta sitten vuotoja oli kymmeniä vuodessa, mutta enää 10–15 vuodessa viime vuosina.

Syynä on yleensä käyttöikänsä loppuun ehtinyt putki, mutta verkostoa ympäröivä maaperäkin aiheuttaa ongelmia.

Putket altistuvat maavesille kuten pohjavedelle. Paldaniuksen mukaan runsas ja hapekas maavesi syövyttää nopeasti putkea.

Muoviputkia asentaessa pitää olla huolellinen kaivantojen täytössä.

– Etenkin liitoskuntien alueilla linjoja on täytetty liian karkealla kiviaineksella. Putki hankautuu ajan oloon rikki. Suojatäyttönä pitää käyttää hiekkaa tai hienoa mursketta.

Keskustan vedenjakelua häirinnyttä vikaa etsittiin muun muassa järven pohjassa olevista putkista.

Lopulta vuodon arveltiin olevan Leväsentien tietyömaalla, jonne asennetaan uutta 500-millistä runkovesijohtoa.

– Pienempi johto oli tulpattu ja poistettu käytöstä. Kun tulpattua linjaa paineistettiin, tulppa oli ilmeisesti irronnut.

Toisena mahdollisena syynä Paldanius pitää entisen järven pohjan päälle ajettua metrien paksuista louhetta, joka on saattanut rikkoa putken.

Kaikista 1950-luvun putkista ei ole tarkkoja karttoja, mikä vaikeutti jäljittämistä. Tavallisesti vuoto paljastuu nopeasti.

– Kukaan ei ilmoittanut, että maanpinnalle tulee vettä. Vesi syö reittinsä roudankin läpi.

Etsinnässä käytetään myös vuotokuuntelua, mutta aluksi ei tiedetty, mistä päin laitteella kannattaa kuunnella.

Prisman pohjoisen liittymän kohdalla on edelleen vuoto, jota ei vielä korjata.

– Vuoto on rauhoitettu. Se on hankalassa paikassa.

Leväsentien putkityö valmistuu kolmessa viikossa, jonka jälkeen rampin linja suljetaan.

– Linja on viiden metrin syvyydessä. Kaivannosta tulee iso ja siitä voi olla vaaraa liikenteelle.

Kuopion Vesi on uusimassa päävesijohtoa linja-autoasemalta Volttikadulle, mikä on suurin meneillään oleva verkostosaneerausosuus. Samalla linjaa siirretään kauemmaksi moottoritiestä, koska sinne maantiesuolaus aiheuttaa putkiin korroosiota.

Prisman liittymän vuoto aiheutti veden värjääntymistä Saaristokaupungissa, koska Kuopion Vesi otti vaihtoehtoisia vesijohtoja käyttöön.

– Varayhteyksiä käytetään helmikuun loppuun, toimitusjohtaja Kirsi Laamanen toteaa.

Hänen mielestään verkostoa on saatu saneerattua hyvin. Vuosittain siihen käytetään 2–3 miljoonaa euroa.

– Jos pääverkosto saneerattaisiin 10 vuodessa, siihen pitäisi sijoittaa 60–70 miljoonaa. Kaikki rahoitetaan asiakkailta perittäviltä maksuilla. Jos enemmän saneerataan ja investoidaan, maksuja jouduttaisiin korottamaan.

Kuopiossa vesimaksut ovat tällä hetkellä Suomen keskiarvoa.

Tuotetusta vedestä hukkaan vuotaa keskimäärin 11–14 prosenttia vuodessa. Koko maan vesilaitosten hukkavesiprosentti 18–20.

– Toivotaan, että näitä päävesijohtoja voidaan saneerata järjestelmällisesti.

Kuopion valtavassa putkivuodossa ennätti valua peräti kuusi miljoonaa litraa vettä maastoon