Kuopion uuden valtuuston on ratkaistava 300–350 miljoonan investointipaine

Minimi on 20 miljoonaa euroa. Mieluusti pitäisi olla 30 miljoonaa. Mutta todellinen Kuopion kaupungin investointitarve pelkästään talonrakennuspuolella on 40 miljoonaa vuodessa.

– Eli tuplat nykytasoon verrattuna. Summasta noin puolet on uudisrakentamista, toinen puoli korjaamista, sanoo Kuopion tilakeskuksen rakennuttajapäällikkö Veli-Matti Paananen, jolla on pelkästään ensi vuodelle tyrkyllä 68 miljoonan euron lista jonossa olevia hankkeita.

– Siinä käy sellainen lumiauraefekti. Joka vuosi osa valuu yli korjausvelaksi.

Kuntavaaleissa valittavan Kuopion tulevan kaupunginvaltuuston mittava investointihaaste on kuitenkin paljon talonrakennusta suurempi.

Kuopion talous- ja rahoitusjohtaja Toni Vainikaisen mukaan suunnittelukaudella 2018–20 kaupungin kaikki investoinnit yhteensä ovat 300–350 miljoonaa euroa mukaan lukien yhdyskuntarakentaminen.

–  Korjausvelkaa tuossa on yli 50 miljoonaa euroa. Se on paine, jota ei ole voitu lyhentää.

Kaupungin kiinteistömassa on mittava: reilut 600 kiinteistöä, noin 650 000 neliötä.

– Uusi valtuusto joutuu linjaamaan, paljonko rahaa käytetään, jotta meillä on turvalliset ja terveelliset palvelutilat. Huolellinen kiinteistönpito vaatii vähintään sen 40 miljoonaa vuosittain, vakuuttaa Paananen.

Nykyisen valtuustokauden loppua kohti kaupungin investointirahoitus on Paanasen mukaan korjaantunut.

– Päättäjät ovat ymmärtäneet, että erilaisilla hankemalleilla ja rahoitusratkaisuilla on ratkaisuja löydettävissä. Ollaan menossa hyvään suuntaan.

Vainikaisen mukaan ensi vuonna onkin tarkoitus nostaa investointitasoa nykyisestä 20 miljoonasta 10 miljoonalla.

– Niin päästään minimitasolle. Kuopio on kuitenkin kasvava kaupunki, joten tarpeita olisi isompaankin.

Tulorahoituksella ei Kuopion kynnet investointihaasteessa pidä.

– Jos päättäjät valitsevat, että lähdemme rohkeasti velkaantumaan, silloin pystymme tämän hoitamaan. Kaupunki ole juuri lisävelkaantunut viimevuosina, emmekä muihin verrattuna ole kohtuuttoman velkaantuneita.

Rahaa tarvitaan etenkin liikuntapaikkoihin, päiväkoteihin ja kouluihin.

– Nykyinen valtuusto on priorisoinut lasten ja nuorten tarpeet sekä hyvinvoinnin edistämisen, sanoo Vainikainen.

Valmisteluputkessa on merkittävä määrä liikuntahankkeita. Uusimpana Savilahden luolastohanke.

– Lopulliset päätökset niistä tekee seuraava valtuusto. Jalkapallostadionkin on vielä täysin auki, sanoo Paananen.

Opetuspuolella Hiltulanlahti ja Lumit ovat kumpikin lähes 20 miljoonan kouluhankkeita. Koko lukioverkko kaipaa peruskorjausta. Peruskorjauskohteista kärjessä on kaupungin suurin yläkoulu Hatsala.

– Lisäksi meillä on kymmenen päiväkodin tarve seuraavan viiden vuoden aikana. Se on rahassa noin 30–35 miljoonaa, laskee Paananen.

Myös useita arvorakennuksia on investointijonossa. Haastavin kohde on kaupungintalo.

– Sen remontin hinta on arviolta puolitoistakertainen normaaliin perusparannukseen eli noin 3000 euroa neliöltä. Yhteensä noin 20 miljoonan euron luokkaa, arvioi Paananen.

Kaupungintalolla on uusittava viemäröinti, vesijohdot, ilmanvaihto. Sitä ennen korjausvuorossa ovat kuitenkin museo ja musiikkikeskus.

Paikkajakauma: Keskusta nousi kokoomuksen ohi kuntaliitoksilla

Kuopion kaupunginvaltuustossa istuu nyt 72 valtuutettua. Valtuusto on kasvanut vaalien jälkeen Maaningan ja Juankosken kuntaliitosten seurauksena. Kevään vaaleissa valittava uusi valtuusto on 59-paikkainen.

Nykyvaltuustossa on keskustalla 21 paikkaa, kokoomuksella ja SDP:llä kummallakin 14, perussuomalaisilla 11, vihreillä 5, vasemmistoliitolla 4 ja kristillisdemokraateilla 2. Lisäksi on Kalevi Kauhasen yhden miehen valtuustoryhmä.

Viime kuntavaalit vuonna 2012 voitti Kuopiossa kokoomus, joka sai 23 prosenttia äänistä ja 14 valtuustopaikkaa. Keskusta sai 13 paikkaa, mutta kuntaliitosten myötä keskusta on kasvanut suurimmaksi valtuustopuolueeksi.

Viime kuntavaalien suurin voittaja Kuopiossa oli perussuomalaiset. He kasvattivat kannatustaan vuoden 2008 vaaleista 9,1 prosentilla ja saivat 9  valtuustopaikkaa. Myös perussuomalaiset ovat hyötyneet kuntaliitoksista pari paikkaa.

Äänestysprosentti oli viime kuntavaaleissa Kuopiossa 52,3. Se oli huonompi kuin edellisissä vaaleissa.

Kysely: Mihin Kuopion kaupungin pitäisi investoida ensimmäisenä?

Palvelujen asento on nähtävä kauas