Kuopion velkaantuminen pysähtyi viime vuonna

Kuopion valtionosuudet, verotulot ja investoinneista tinkiminen paransivat kaupungin taloutta viime vuonna, minkä ansiosta velkaantuminen pysähtyi.

Talousarvio oli laadittu 20,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tilinpäätöksen mukaan tulos on 5,8 miljoonaa euroa miinuksella.

Lainamäärä oli asukasta kohti 2 783 euroa, minkä arvioidaan olevan alle vertailukaupunkien keskiarvon.

Kaupungille on kertynyt 111 miljoonaa euroa kumulatiivista ylijäämää.

Vuoden alussa Kuopioon yhdistyneen Juankosken tulos oli 2,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Aikaisemmilta vuosilta kertynyt noin 13 miljoonan euron alijäämä siirtyi Kuopiolle.

Kaupunginjohtaja Petteri Parosen mukaan myös kaupunkikonsernin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuivat.

Viime vuoden tulos oli 23,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Asukasta kohti taseen alijäämä oli 140 euroa.

Kaupunkikonserninkin velkamäärä kääntyi laskuun päätyen 906,6 miljoonaan euroon. Asukasta kohti velkaa on 8 024 euroa.

Kaupunki vei eteenpäin strategisia kasvutavoitteittaan. Viimeisen tilinpäätöksensä esitellyt Paronen mainitsi niistä Savilahden alueen, Mölymäen ja musiikkikeskuksen ympäristöjen arkkitehtuurikilpailut, asemanseudun Kuopion Portti -hankkeen.

– Ne luovat vahvan perustan Kuopion kehittymiselle ja tulevaisuuden kilpailukyvylle.

Asuntorakentaminen on vilkastunut. Rakennuslupia myönnettiin noin 1 400 viime vuonna. Työpaikkojen määrä on kääntynyt plussan puolelle.

Kuntaliitos nosti kaupungin väkiluvun noin 118 000:een. Syntyvyys on edelleen jonkin verran kuolleisuutta korkeampi.

Palvelumenoja alensivat kilpailukykysopimuksen tuomat kevennykset henkilöstökuluissa.

Sairauspoissaolot lisääntyivät 0,8 kalenteripäivällä henkilötyövuotta kohti. Työ on kuormittavaa esimerkiksi vanhushuollossa ja tukipalveluja tarjoavassa Servicassa.

– Jaksamisessa on isoja kysymysmerkkejä, kun henkilöstö ikääntyy.