Kuopiossa on vielä 186 hissitöntä kerrostaloa

Kyllä se kannatti. Siinä on vielä uuden tuoksukin. Niin valoisa ja hiljainenkin se on. Se vetää jopa seitsemän kulkijaa.

Näin hellästi puhuu Kuopion Hiihtäjäntie 8:n pitkäaikainen asukas Riitta Räisänen kotikerrostalonsa hissistä.

Vuonna 1965 rakennetussa talossa on tähän saakka kuljettu rappusia silloinkin, kun kunto ei olisi kestänyt.

– Kaikkiin seitsemään rappuun on viime kuukausina asennettu hissi, joka on myös asunnon arvoa nostava tekijä, selvittää taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Veijo Korpinen.

Hissittömiä kerrostaloja on Suomen koko kerrostalokannasta melkein 40 prosenttia. Niitä on noin 18 800.

Räisänen asuu kolmannessa kerroksessa ja nousee rappuset mielellään, jos ostoskassi ei ole mukana.

– Mutta entäpä kun ikä karttuu. Silloin hissi on kullanarvoinen.

Rakennusmestari Pasi Manninen on Kuopion kaupungin edustajana kannustanut taloyhtiöitä hissihankkeisiin. Jälkiasennus onnistuu lähes mihin tahansa kohteeseen, sillä jos rappukäytävä on ahdas, hissi voidaan rakentaa ulkopuolelle.

– Kaupungissa on vielä 186 hissitöntä kerrostaloa. Useimmat ovat näitä 1960-luvun kolmen tai neljän kerroksen taloyhtiöitä.

Tänä vuonna Kuopioon valmistuu 11 jälkiasennushissiä.

Puijonlaakson Hiihtäjäntie 8:n urakka oli koko Kuopion historian suurin yksittäinen hissihanke.

– Sen seitsemän hissin kustannukset ovat 800 000 euroa. Kuopion kaupungin avustus kattaa kymmenen prosenttia, ja valtion rahaa saadaan Asumisen rahoituskeskuksen (ARA) avustuksena puolet kokonaiskustannuksista.

Taloyhtiön kustannuksiksi jäi 320 000 euroa.

Valtion tämän vuoden talousarviossa on 14 miljoonan verran rahaa hissien uushankintoihin. Harkinnassa on 10 miljoonan lisäys ensi vuodelle.

– Asukkaiden lasku määräytyy asuinkerroksen mukaan eli eniten maksavat ylimmän kerroksen asukkaat, selvittää Korpinen.

Esimerkiksi Riitta Räisänen selvisi viidellä tonnilla.

Rakennusmestari Mannisen mukaan hissiavustuksissa on jatkuva haku.

– Jos taloyhtiössä herää intoa jälkiasennukseen, ei muuta kuin yhteyttä kaupungin asuntotoimeen. Meiltä neuvotaan ja selvitetään koko prosessi aina korvausten hakemiseen asti.

Kuopiossa on viime vuosina jälkiasennettu 84 hissiä. Jälkiasennushissien toteuttajana Kuopio on maan kärkikaupunkeja.

ARA:n hankepäällikkö Tapio Kallioinen kiittelee, että Kuopio tukee jälkiasennushankkeita 10 prosentilla kustannuksista. Esimerkiksi Joensuun kaupunki toimii samoin.

– Hissien rakentaminen on tehokas tapa tukea etenkin ikäihmisten kotona selviytymistä ja miksipä ei lapsiperheidenkin. Isovanhemmatkin pääsevät sujuvasti kylään.

Tuolihissejä suositellaan ainoastaan yhden kerroksen matkalle tai silloin, kun jo olemassa oleva hissi jättää välikerrokseen. Isompia joukkoja ne eivät palvele, eikä käyttömukavuuttakaan voi kehua.

– Tuolihissi on pienempien kohteiden ratkaisu. Sekin on oikein toteutettuna hyvä apu esteettömyyden järjestämiseen, Manninen mainitsee.

Tutkimusten mukaan hissi mahdollistaa eläkepäivien vieton omassa kodissa keskimäärin 6–8 vuotta kauemmin kuin hissittömässä kerrostalossa.

Hiihtäjäntiellä kannettiin vielä takavuosina erästä sotainvalidia kotiinsa hissin puutteen vuoksi.

Nyt monista naapuritaloistakin kysellään kokemuksia uudistuksesta.

Korpinen on hyvillään, kun yhtiössä suurimmat remontit ovat jo takana LVIS-saneerauksesta aina ikkunoiden vaihtoon ja julkisivumaalaukseen.

– Hissihankkeen ansiosta myös varastotiloja, ullakkoja, pesutupaa ja kerhohuonetta on helpompi käyttää.