Kuusivuotias oli 25 minuuttia veden alla, mutta ukki ei luovuttanut, vaan etsi pojan pinnalle – Pelastuminen oli ihme!

Joku lääkäri sanoi, että kylmä vesi pelasti Jimin, mutta joku, että tämä oli ihme. Ihme se meistäkin oli, huokaavat varkautelaisen Jimi Korkalan, 18, isovanhemmat Helena ja Keijo Tarvainen muistellessaan lähes 12 vuoden takaista tapahtumaa.

Kesä 2008 oli kylmä. Heinäkuun 5. päivä järvivesi oli selvästi normaalia viileämpää. Kuusivuotias Jimi Korkala juoksenteli mökkipihalla sillä aikaa, kun Helena-mummo tyhjensi autoa. Ukki oli mennyt pelaamaan palloa kauemmas.

– Aloin huudella Jimiä, mutta tämä ei vastannut. Häntä ei näkynyt missään. Juoksin laiturille ja näin kaislikossa Jimin hatun. Arvasin, että oli sattunut jotain, Helena Tarvainen muistelee.

Mummo otti veneen ja souti kaislikkoon, mutta ei löytänyt mitään. Hän soitti miehelleen ja sitten 112:een.

Keijo Tarvainen otti sukelluslasit ja hyppäsi veteen.

– Sukelsin 1,5-metrisessä rannassa pitkään, eikä poikaa löytynyt. Ajattelin vain, että tämä pitää koluta perin pohjin. Vesi oli sameaa, joten käsikopelolla haravoin pohjaa. Lopulta sukelsin veneen alle, ja siellä käteni osui Jimiin. Koppasin pojan laiturille.

Lapsi oli tajuton. Huulet olivat jo siniset.

– Sanoin ajattelemattomasti, että Jimi on kuollut, Keijo Tarvainen muistelee.

Isovanhemmat aloittivat ensiavun välittömästi ja olivat koko ajan puhelimella yhteydessä hätäkeskukseen.

– Periksi ei annettu. Päätin, että tehdään kaikkemme.

Puhallus-painallus-menetelmällä isovanhemmat saivat Jimin keuhkoista pois vettä.

Lopulta paikalle tuli helikopteri ja kaksi ambulanssia. Ensihoitajat saivat Jimille sykkeen ja kuljettivat lapsen KYSiin.

– Minut ohjattiin ensiapuun, koska olin sokissa. Lähdin sitten perään Kuopioon, muistelee Helena Tarvainen.

KYS halusi kuljettaa Jimi Korkalan Tukholmaan Karoliinisen yliopistosairaalan alaiseen Astrid Lindgrenin lastensairaalaan, mutta matkaa ei tehtäisi, jos lapsen aivoissa olisi vikaa.

Aivot kuvattiin.

– Se tunti oli pitkä aika odotella, huokaa Helena Tarvainen.

Isovanhempien suunnattomaksi helpotukseksi lääkärit totesivat, etteivät aivot olleet vaurioituneet, ja poika päästiin kuljettamaan helikopterilla Tukholmaan.

– Meille sanottiin, että Jimi jää henkiin, mutta emme tienneet, jäikö onnettomuudesta vaurioita.

Isovanhemmat ja Korkalan äiti matkustivat pojan perässä Ruotsiin. Tukholmassa perhe asui kuusi päivää. Tarvaiset ylistävät lastensairaalan toimintaa.

– Hoito oli fantastista. Siellä hoidettiin Jimiä ja meitä. Meistä pidettiin todella hyvää huolta, kuin olisimme osa koko sairaalaperhettä. Yksi hoitaja oli Savosta lähtöisin, ja kuulimme tuttua murrettakin, he nauravat.

Korkala pidettiin nukutettuna ECMO-koneessa (sydänkeuhkokone, joka hapettaa veren).

– Me luimme ja juttelimme hänelle, jos hän kuulisi meitä.

Kuusivuotias Jimi Korkala kuljetettiin helikopterilla Tukholmassa sijaitsevaan Astrid Lindgrenin lastensairaalaan, jossa häntä pidettiin ECMO-koneessa (sydänkeihkokone, joka hapettaa veren). Kuva: Paula Pohjamo

Ruotsista Korkala lennätettiin takaisin KYSiin. Kun poikaa heräteltiin, kävi selväksi, että monet taidot piti opetella uudestaan.

– Kaikki aloitettiin alusta, hän ei osannut edes niellä, muistelee Helena Tarvainen.

– Mutta älyssä ei ollut mitään vikaa. Kun puhuin hoitajille jostain asiasta, ja muistin nimen väärin, Jimi alkoi sängyssään elehtiä, että nimi oli väärin, kertoo Keijo Tarvainen.

Lapsi oppi kävelemään viikossa.

– Kerran Jimi oli kadonnut sairaalahuoneesta, ja ihmettelimme, minne hän oli mennyt. Löysimme hänet sairaalasängyn alta tutkimasta, miten sairaalasängyn mekanismi toimii, Keijo Tarvainen muistelee.

Puheen opettelu oli hitaampaa ja alkoi yksittäisista sanoista.

Korkala oli viisi viikkoa KYSissä ja toipui hiljalleen.

– Joku lääkäri sanoi, että kylmä vesi laski ruumiinlämmön niin alas, että se pelasti Jimin. Joku sanoi, että tämä oli ihme. Ja ihmeenä me se kyllä koettiin, isovanhemmat muistelevat.

– Lääkärit sanoivat minulle, että te pelastitte pojan hengen, kun saimme hänet rannalle ja elvytimme. Silloin tuli tippa silmään. Minun palkintoni on se, että Jimi on hengissä, Keijo Tarvainen summaa.

Onnettomuuden takia puhe yhä on hidasta ja kädessä pakkoliikkeitä. Motoriikassa ja kävelyssä on vielä haasteita ja äänen voimakkuutta on vaikea säädellä. Muutoin Jimi Korkala on ennallaan.

– En muista siitä tapahtumasta mitään. Mutta pääsin helikopterin kyydillä sairaalaan, hän nauraa.

– Jälkeenpäin minulle on kerrottu sairaalasta, mutta itselläni ei ole muistikuvia, mitä siellä tapahtui.

Elämään tuli muutoksia.

– Vaikka älyssäni ei ole mitään vikaa ja osaan koulussa, tarvitsen apua arjen askareissa, kuten kirjoittamisessa ja tavaroiden kantamisessa. Käsi ei ole vakaa, ja siihen on lääkitys, mutta pystyn esimerkiksi pukeutumaan ja peseytymään hyvin itse.

Varkauden lukiossa ensimmäistä luokkaa käyvän Jimi Korkalan haaveena on päästä lukion jälkeen yliopistoon lukemaan yhteiskunta- tai kauppatieteitä. Kuva: Paula Pohjamo

Kouluun meno viivästyi vuodella onnettomuuden takia. Koulu alkoi Kuopiossa Mäntykankaan Valteri-koulussa, jossa oppilas saa oppimista tukevaa kuntoutusta ja toimintakykyä edistävää ohjausta.

– Kun Jimi meni kouluun, oppilaille kerrottiin onnettomuudesta ja siitä, miksi puhe on hitaampaa tai kävely erilaista, Helena Tarvainen kertoo.

Silti Korkalaa kiusattiin.

– Minua haukuttiin vammaiseksi, ja sitä jouduttiin selvittämään opettajien kanssa. Kavereiltani kysyttiin, että 'miksi olet sen kaveri'. Se oli todella valitettavaa, eikä sellaista tarvitse ihmisen sietää. Mutta kiusaajille oli turha kertoa taustaa, ei ne ymmärrä mistään mitään, Korkala puuskahtaa.

– Ei minulle siitä kuitenkaan traumoja jäänyt. Oli vaan pakko päästä sen yli.

Kolmannella luokalla Korkala siirtyi Varkauteen ja kävi viitosluokan kaksi kertaa. Onnettomuudesta kerrottiin myös yläkoulussa, eikä siellä enää ollut kiusaamista.

Vuosittain täytyy vielä käydä lääkärissä tarkastuksessa.

– Taustaani en joudu selittelemään oikeastaan ollenkaan. Mutta kerran, kun tapasin poliisit, he luulivat, että minulle on käynyt jotain. Aloin kertoa vammastani, etteivät he kuvittelisi, että olisin esimerkiksi kännissä. Enhän minä edes näytä känniläiseltä vaan ihan normaalilta, mutta poliisit halusivat varmistaa, ettei minulla ole mitään hätää.

Nyt Korkala käy Varkauden lukion ensimmäistä luokkaa. Hänelle on myönnetty lisäaikaa lukion kokeiden tekemiseen.

– Mutta en ole tarvinnut sitä. Ei minulla ole mitään oppimisvaikeuksia.

Lempiaineita ovat muun muassa historia, yhteiskuntaoppi, filosofia ja psykologia. Koulunkäyntiavustaja auttaa kirjoittamisessa ja ruokailussa lähinnä astioiden kantamisessa.

– Lukio on tuntunut oikein kivalta. Hyvä, että menin sinne. Minusta tulee joko yhteiskuntatieteilijä tai suuntaan kaupan alalle. Suuntaan kuitenkin yliopistoon.

Helena Tarvaisen mukaan Korkalan keskiarvo on ollut aina hyvä.

– Jimi on tosi positiivinen ja määrätietoinen, Helena Tarvainen kuvailee.

Korkalalla on myös kaksi omaa YouTube-kanavaa, joille hän tekee lähes viikoittain videoita.

– Teen hyvin monenlaisia videota. Ennen en puhunut niillä videoilla, mutta kun tuli 50 tilaajaa täyteen, aloin puhua. Ja nyt en oikeastaan tee muuta kuin puhevideoita: puhun koronasta, koulusta, vapaa-ajasta ja uutisista. Minulla on noin 140 tilaajaa.

Korkala haluaa vaikuttaa yhteiskunnan asioihin, ja on muun muassa ollut neljä vuotta mukana Varkauden Wanuvan nuorisovaltuustossa. Sen lisäksi hän harrastaa hälytysajoneuvojen kuvaamista ja kavereiden kanssa pelaamista.

– Elämä on osoittanut minulle, että kuka vain voi pystyä mihin vain. Elämässä voi tapahtua mitä vain. Hyvää elämää on elää sääntöjen mukaan ja olla hyvä kaikille.

Jimi Korkalalla on kaksi omaa YouTube-kanavaa. Onnettomuuden takia hänen puheensa on hitaampaa, eikä hän ensin puhunut videoilla mitään. Mutta kun hänellä oli 50 seuraajaa, Korkala alkoi tehdä myös puhelähetyksiä. Nyt seuraajia on noin 140 ja Korkala tekee lähes ainoastaan puhevideoita. Kuva: Paula Pohjamo

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Savo

Koronakesän terassi-ilmiö löytyy myös Kuopiosta – "Minusta täällä on suomalaiset turvavälit"

Kuopiolainen Jaakko Arvonen,12, rakentaa vieheensä itse ja oppi, millainen uistin maistuu kuhalle

Nuori mies halusi kokeilla autoaan – KKO:n mukaan nuoruuden ymmärtämättömyys otettava huomioon rangaistuksessa

4.7. tämä vain verkkojuttu//Popita avaa ovet ja verkkokaupan

8 900 euroa maksaneet graniittitaulut asennettiin ylpeydellä Saaristokadulle, 11 vuotta myöhemmin ne seisovat rujossa kunnossa – tilalle voi olla luvassa "normikyltit"

Neljä nautaa narrattiin kotiin Jäppilässä

Poliisi epäilee kolariauton kuljettajaa törkeästä rattijuopumuksesta

Hotelli Savonsolmun tilanne yhä auki: ”Kyseessä oli selvä pilailija, joka syystä tai toisesta vedätti”

Mikä tulee Kuopion uuden asuinalueen nimeksi? Omaa suosikkiaan voi äänestää elokuun alkuun asti

Naapuruston kierrätyspiste voi helpottaa tavarasta eroon pääsemistä, lue myös muut vinkit lahjoittamiseen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.