Kylä kuin suoraan Maamme-kirjasta

Mikä pohjoissavolainen kylä on ikuistettu kuvana Sakari Topeliuksen Maamme-kirjaan?

Missä pohjoissavolaisessa kylässä ovat suurvallat käyneet asemasotaa yhden kokonaisen kesän?

Missä pohjoissavolaisessa kylässä on rosvottu Venäjän armeijan kassa ja tehty Suomen ainoa poliittinen ryöstö?

Missä pohjoissavolaisessa kylässä 1920-luvun maailmaa syleilevien Tulenkantajien juhlittu runoilija Katri Vala koki lyhyen maalaisromanssin vuosikymmenen alussa?

TÄLLAISIA kysymyksiä voisi esittää paljonkin, ja vastaus olisi aina sama: Ranta-Toivala Kuopion läntisellä vastarannalla. Viimeistään 1700-luvun lopulla tuo veden hengessä elävä korkeitten mäkien kylä pääsi hengittämään muun maailman tahdissa, kun Kuopiosta alettiin rakentaa Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n määräyksestä tietä pohjoiseen, Ouluun.

Tie toi Ranta-Toivalaan pian myös kuninkaan, kun Kustaa III:n poika Kustaa IV Adolf matkusti seurueineen läpi Suomen vuonna 1802. Vuonna 1819 kyläläiset pääsivät näkemään vilauksen Venäjän keisarista, kun Aleksanteri I tuli idästä ja pysähtyi toviksi myös Kuopioon.

Näiden kahden välissä Ruotsi ja Venäjä olivat ehtineet käydä vuonna 1808 Ranta-Toivalassa todellista sotaa niin maalla kuin vesilläkin. Karhonsaaren kupeessa käyty ottelu, jossa ruotsalaiset upottivat useita venäläisten tykkiveneitä, on Suomen sisäjärvien harvoja meritaisteluja .

Sandelsin johtamat ruotsalaiset joutuivat perääntymään kolmen kuukauden viivytystaistelujen jälkeen. Voitolle jäi kuitenkin Ranta-Toivalan ja Kuopion Itkonniemen välisen lossin kuljettaja, jonka arveltiin ryöstäneen venäläisten sotakassan.

Suomen historian ainoa poliittinen ryöstö tapahtui Karhonsaaren sahalla heti 1900-luvun alussa. Kymi-yhtiön sahan kassan putsasivat anarkistisosialistit, jotka löysivät itselleen turvapaikan Atlantin takaa Kanadasta.

JOS ei tällaisista aineksista ala syntyä kyläkirjaa, niin ei sitten mistään.

Ranta-Toivalan ja siihen liittyvän Uuhimäen kyläläiset ryhtyivät panemaan toimeksi vuonna 2001. Alkuvalmistelut ottivat aikansa, mutta vuonna 2009 käärittiin sitten hihat ja ryhdyttiin kokoamaan muistitietoa urakalla. Nyt tuo 360-sivuinen Mäeltä ja rannalta -teos on valmis, ja tiistaina järjestetty julkistustilaisuus oli todellinen yleisömenestys.

- Ei koskaan täällä museon kokoushuoneessa ole ollut näin paljon väkeä, sanoi Kuopion isänmaallisen seuran puheenjohtaja Riitta Huuhtanen. Ranta-Toivalan-Uuhimäen kyläkirja jatkaa seuran maineikasta Aarni-teossarjaa järjestysnumerolla 32.

Ranta-Toivalan kyläläisten elämä ei ole kuitenkaan ollut pelkkää suurvaltojen sotaa, kuninkaallisia ja keisarillisia vieraita tai korkean tason varastelua. Vuosikymmenestä toiseen se oli parempien kulkuyhteyksien odottamista, sillä neljän kilometrin lossi- tai soutumatka kylältä Kuopioon ja takaisin oli äärimmäisen vaivalloista erityisesti rospuuttoaikaan.

KALLAN SILTOJEN valmistuminen 1930-luvun alussa toi lopulta helpotuksen, mutta merkitsi toisaalta kylälle elämänmenon täydellistä muutosta: tapahtumien keskipiste jäi nyt takamaaksi, kun tuleva viitostie siirtyi kilometrejä pohjoisemmaksi.

Mutta toki hyvää elämää voitiin viettää myös takamailla. Ranta-Toivalan rauha on kiehtonut kuopiolaisia kaupunkilaisia, ja heidän joukossaan on riittänyt mielenkiintoisia ja värikkäitä persoonia pakinoitsija Aapelista tehtailija Kalle Dahlströmiin ja hänen vävypoikaansa akateemikko Rauni Mollbergiin. Mollena tunnettu elokuvaohjaaja itse filmasi osan kuvistaan Ranta-Toivalan ja Uuhimäen hulppeissa maisemissa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.