Liito-oravahavainto sotkee kerrostalojen suunnittelua

Liito-orava yllätti Kuopion nyt Rautaniemen Keilanrinteessä, josta on keväällä löydetty suojellun eläimen papanoita.

Vajaan tuhannen asunnon kerrostaloalueen kaava pitänee uusia. Kunnallistekniikan rakentaminen oli alkamassa syksyllä ja ensimmäiset tontit aiottiin jakaa tänä vuonna.

Kaava oli juuri laadittu uudelleen vesinoron vuoksi, koska aluehallintovirasto ei sallinut sen hävittämistä. Korttelin keskelle jätettiin puistoalue.

–Kaavan kanssa on ollut kiire. Noron jälkeen olisi menty eteenpäin kunnes elylle tuli ilmoitus liito-oravasta, kaavoitusarkkitehti Ulla Korhonen kertoo.

Jynkänmäen puolella uudelleen mietittävä alue on 43 hehtaaria. Korvaavia tontteja ei kaupunki tähän hätään löydä. Uusi kaavoitus voi viedä vuoden.

–Meillä on tonteista jo pulaa, koska tätä työstettiin pitkään.

Kaupunki neuvottelee uudesta käänteestä ely-keskuksen kanssa maanantaina.

Liito-orava työllistää Kuopion kaavoittajia paljon esimerkiksi Lehtoniemessä. Isoja alueita täytyy jättää puistoiksi.

–Ne olisivat äärimmäisen hyviä rakentamispaikkoja. Joskus tuntuu, että orava vie parhaimmat paikat. Mutta on sen kanssa totuttu töitä tekemään.

 

Kuopio muutti muun muassa Pirttiniemen kaavaa oravan vuoksi. Hiljattain sitä kierrettiin Päivärannassa.

–Liito-orava on äärimmäisen yleinen eläin täällä. Suojelu on ehkä vähän ylimitoitettu.

Suojelua on vaikea kumota, koska takana on EU:n luontodirektiivi.

Ely-keskuksen ylitarkastaja Heli Ek toteaa, että suojelun lieventämistä on toivottu.

–Liito-oravaa tavataan alueilla, joilla sen ei ole kuviteltu elävän. Tilanne on hyvin hankala Kuopiossa. Tästä asiasta on viestitetty ministeriölle.

Keilanrinteen on vaikea saada poikkeamislupaa, koska ehdot ovat hyvin tiukat.

–Voisiko rajausta miettiä ja kortteleita vähän siirrellä? Tietyillä alueilla voisi kuitenkin edetä.

 

Pohjois-Savon liitto lisää painetta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen.

–Olen kuunnellut yli kymmenen vuotta, mihin olemme menossa kuntatasolla. Kuopiossakin alkavat liito-oravat ja norot hallita suunnittelua ja rakentamista enemmän kuin yhteiskunnan tarpeet ihmisen hyväksi, suunnittelujohtaja Paula Qvick summaa.

Hänestä Keilanrinne kärjistää ongelman todella vahvasti.

–Viestejä on välitetty ympäristöministeriöön aiemminkin, mutta nyt se on tehtävä vielä raskaammin.

Hän uskoo, että valtionkin viranomaiset alkavat olla kyllästyneitä liito-oravan ylisuojeluun.

–Pitäisikö kaavoitusta tehdä kevyemmin ja järkevämmin? Voiko Suomen ja EU:n tasolla huomioida ihmisen etuja paremmin? Muuten tämä menee kohtuuttomaksi.

 

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.