Louhi-laiva upposi 80 vuotta sitten

Toukokuisena maanantaina iltapäivällä kello viisi Kuopiosta palaamassa oleva matkustaja-alus S/S Louhi irtoaa rannasta.

Alus lähtee Vehmersalmen Harjulan laiturista ja kääntyy Enonlahden yli kohti Paksulan laituria.

Kaikki on ohi muutamassa minuutissa. Vasemmalle kyljelleen kaatuneesta höyrylaivasta näkyy enää pätkä savupiippua ja pala mastoa.

Vedessä kelluu tyhjiä pelastusveneitä ja niiden ympärillä räpiköi ihmisiä.

Saimaan suurin laivaonnettomuus vaati tasan 80 vuotta sitten 33 tai 34 uhria. Kukaan ei vieläkään tiedä kuolleiden tarkkaa määrää.

Vehmersalmen muistomerkissä uhreja mainitaan 33, Leppävirran puolestaan 34.

Isä lähti pelastustöihin

Uhreista 27 oli tietojen mukaan Leppävirralta ja seitsemän Vehmersalmelta. Pelastuneita oli 20.

–Olen yrittänyt selvittää, moniko onnettomuudessa todella kuoli. Kyseessä voi olla jokin nimisekaannus tai sitten joukossa oli joku tuntematon. Joskus jopa mietin, että jäikö sinne pohjaan vielä joku, kertoo Louhi-laivan tragediaa selvittänyt Vilho ”Ville” Miettinen.

Louhi-laiva kiinnostaa Varkaudessa asuvaa Miettistä siksi, että kauhea onnettomuus tapahtui vain kivenheiton päässä hänen lapsuuskodistaan.

–Silloin 27-vuotias isäni Veikko Miettinen oli opettaja Albert Mönkkösen kanssa kylvämässä koulun rantapeltoa. Kevään ensimmäinen laiva ryki jo lähtöä vastarannalla.

– Yllättäen laiva kaatui kapeassa salmessa noin 200 metrin päässä rannasta. Isä, Mönkkönen ja kaikki, jotka sen näkivät, ryntäsivät apuun, poika kertoo.

Viisi kauppiasta hukkui

Ville Miettinen syntyi Enonlahdessa yhdeksän vuotta Louhen haaksirikon jälkeen, mutta muistaa hyvin, kuinka onnettomuus pysyi isän ja kyläläisten puheissa.

–Kannen alla lämpimässä ollut hiivalasti koitui kylämme ainoan kauppiaan Juho Holopaisen kohtaloksi. Hän oli kannella, mutta lähti hakemaan hiivoja alhaalta vain hetkeä ennen turmaa.

–Holopainen ei päässyt laivasta enää ulos. Louhen mukana meni neljä muutakin kauppiasta, jotka olivat käyneet täydentämässä varastojaan Kuopiossa kevään ensimmäisellä reittilaivalla, Miettinen tietää.

Koko Suomi järkyttyi

Louhen uppoaminen oli valtaisa mediatapahtuma. Savon Sanomat uhrasi sille koko etusivunsa 17.5.1934. Otsikko kirkui: Järkyttävä tapahtuma kohdannut maakuntaa.

Vehmersalmen kotiseutuyhdistyksen ensi lauantaina järjestämään muistojuhlaan esitelmää onnettomuudesta valmisteleva Miettinen sai hetkeksi haltuunsa useita tapahtumaa uutisoineita, vanhoja lehtiä.

–Lehdet ovat lainassa vehmersalmelaiselta Irma Räsäseltä, jonka isän ukki oli turman vanhin uhri, silloin jo 80-vuotias Lennart Mustonen.

Louhen mukana kuolivat myös muun muassa leskirouva Tyyne Sulin kahden lapsensa kanssa. Nuorin poika, vajaa nelivuotias Heikki pelastui.

–Äiti sai ilmeisesti työnnettyä Heikin ulos hytin ikkunasta ja poika päätyi isän kertoman mukaan vedessä olleen työnjohtajan käsiin.

– Pojan ja työnjohtajan pelasti veneeseen puolestaan paikallinen Ernest Tirkkonen. Tirkkonen kuoli itse poikansa kanssa 1950-luvulla samaan lahteen, kun oli pelastamassa poikaa jäistä.

Pikku-Heikki vietiin toipumaan Tuomaisen taloon ja häntä hoitanut piirilääkäri D.F. Walle otti pojan huostaansa.

Heikistä tuli myöhemmin lääkärin ottopoika ja hän työskenteli muun muassa Kuopion verotoimistossa.

Tietoa haudoilta ja haastatteluista

Miettinen on etsinyt tietoa Louhen uhreista haastattelemalla muun muassa useiden vainajien ja pelastuneen kapteenin August Ovaskaisen jälkeläisiä.

Hän on käynyt myös monien uhrien haudoilla ja etsinyt tietoja kirkonkirjoista.

–Muistan hyvin Louhen uppoamispaikalla vedessä vuosia olleen, valkoisen puuristin. Se poistettiin vasta, kun Enonlahden koulun silloisen opettajaparin Seija ja Eero Äijön suunnittelema muistomerkki paljastettiin 1965.

Taiteilija Tauno Gröndahlin veistämä muistomerkki paljastettiin Leppävirran hautausmaalla vuotta aiemmin.

Louhi-laiva: Kaksi nimeä ja monta omistajaa

Tehty Varkauden Lehtoniemen konepajalla 1919.

Liikennöi Mikkelin ja Lappeenrannan reitillä, kunnes Suvasveden Höyrylaivat Oy osti sen 1929 ja toi Suvasvedelle.

Höyrylaiva Louhi Oy osti laivan 1933.

Upposi Enonlahteen 15.5.1934, korjattiin Savonlinnassa ja palasi Suvasvedelle.

Vaihtoi huutokaupassa omistajaa 1938 ja myytiin taas 1939. Aluksen nimeksi tuli Suvasvesi. Laivanvälittäjä osti laivan 1940 ja myi sen puolustusvoimille.

Oli Saimaalla kuljetus- ja majoitustehtävissä 1944 asti ja sen jälkeen kuljetuslaivana Suomenlinnan ja Helsingin välillä.

Päätyi romuttamoon 1956.

Lähde: Antti Aho

Onnettomuus oli monen asian surullinen summa