Maakunta- ja työllisyysasiat Kuopion vappupuheiden kärjessä

Söikö Sipilän hallitus eväät vai ei? Siinä oli kysymys, jota pohdittiin parissakin Kuopion torilla kuullussa vappupuheessa.

Suurimman oppositiopuolue SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen moitti puheessaan hallitusta.

–Kehysriihessä hallitus ei esittänyt juuri mitään uusia toimia työllisyyden parantamiseksi. Esitellyillä keinoilla hallitus ei tule saavuttamaan 72 prosentin työllisyysastetta.

Työttömien aktivointimallia Mäkisalo-Ropponen pitää kyykyttämis- ja kyttäämismallina.

– Entä jos itselleen sopivaa työtä ei ole? Mitä jos kotona ei ole nettiä? Kuka maksaa matkat, jos netti on kaukana? Mitä jos unohdat viikoittaisen raportoinnin? Entä kuka seuraa raportointia? Jos meillä on tällä hetkellä yli 330 000 työtöntä työnhakijaa ja he tekevät kerran viikossa raportin, niin raportteja tehdään vuosittain yli 17 miljoonaa. Tämä on naurettava esitys, demarikansanedustaja latasi.

Ei mennyt kauaa, kun keskustan kansanedustaja Markku Rossi (kesk.) puolustautui sanomalla: –Ei Sipilän eväitä ole syöty. Nykyisen hallituksen tavoitteena on edelleen nostaa työllisyyttä. Käänne parempaan on jo tapahtunut.

Alueellisista työllisyysvaikutuksista Rossi toi esiin Finnpulpin biotuotetehtaan saamisen Kuopion Sorsasaloon.

Puolueilla oli mahdollisuus jakaa puheaikansa useamman henkilön kesken. Kuopion Keskustan puheenjohtaja Antti Kivelä uskoi puheessaan tulevan maakuntahallinnon lisäävän ihmisten vaikutusmahdollisuuksia koko maakunnan asioihin ja kehotti ihmisiä uurnille tammikuussa 2018.

– Maakuntahallintoa on joskus leimattu Keskustan satraappihallinnon välineeksi ja uudeksi byrokratian kukkaseksi. Nämä on täysin väärin. Maakuntahallinto on kansalaisen suoraa vaikuttamista koko maakunnan asioihin.

Hän korosti Kuopion merkitystä alueen veturina kattaessaan jo lähes puolet maakunnan asukasmäärästä, ja mainitsi, että Suomen lisäksi myös Kuopio on pidettävä asuttuna. Kivelän mukaan Kuopiolla on loistava tulevaisuus edessään.

Simo Suksi (sd.) puolestaan valitteli, että maakuntavaaleihin mennään näin pian, vaikka uudistukset ovat vielä aivan levällään.

Poliittisessa alamäessä rämpivän Perussuomalaisten vappupuheen pitänyt kansanedustaja Kimmo Kivelä toi esiin, etteivät poliittiset päätöksentekijät kykene vaikuttamaan aivan kaikkeen. Hän totesi, että nykyinen hallitus on epäsuosittu, sillä se on joutunut tekemään kipeitä ja vastenmielisiä päätöksiä.

– Tässä hallituksessa Perussuomalaiset ovat olleet mukana, emme väistä vastuuta tai yritä kierrellä ja kaarrella, Kivelä kuitenkin sanoi.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Raassina yllätti puhumalla Suomen 100-vuotisjuhlan hengestä johdateltuna kehitysavun ja naisten ja tyttöjen oikeuksien parantamisesta. – Pieni Suomi kamppaili itselleen sisällissodan jälkeen nopeasti hyvän ja demokraattisen yhteiskunnan. Suomella pitää olla vahva rooli tasa-arvon, rauhan ja hyvinvoinnin levittäjänä maailmalla. Kehitysavulla Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan maissa on mahdollisuus rakentaa aitoa demokratiaa.

Raassina puhui hallituskumppani Rossin tavoin myös kannustinloukkujen purkamisen tärkeydestä työllisyydenhoidossa. Raassina ei kannata maakuntaveroa maakuntien rahoittamiseksi.

Vihreiden puhuja Harri Auvinen nosti puheessa esiin demokratiaan ja läpinäkyvyyteen liittyvät asiat hankintarekisterilakiestyksestä.

– Harvoin mitään lakiesitystä on vastustettu näin laajalla rintamalla, mutta silti se etenee kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kyse on omistuksen avoimuudesta, eli yhdestä yhteiskuntamme korruption vastaisesta peruspilarista.

Auvisen mielestä on arveluttavaa ja vaarallista, mikäli hallitus saa tahtonsa läpi, sillä se samalla avaa mahdollisuuden omistuksen piilotteluun esimerkiksi rikollisten tarkoitusperien vuoksi.

– Tämä on ollut myös poliisin ja verohallinnon keskeinen huoli, Auvinen linjasi.