Maakuntakaavassa on kaksi raidetta

Lähijunien tulo vaatii kaukokatseisuutta.

– Pitkäjänteistä ja johdonmukaista työtä vuosikymmenien ajan, Pohjois-Savon liiton suunnittelujohtaja Paula Qvick toteaa.

Nykyiset junavuorot mahdollistavat työmatkaliikenteen lisäämisen Iisalmen, Suonenjoen, Siilinjärven ja Kuopion välillä. Tulevaisuudessa raideliikenteen ennakoidaan kasvavan.

– Maakuntakaavassa on varaus kahdelle raiteelle Pohjois-Savon läpi.

Pohjois-Savon aluerakenne on Qvickin mukaan ytimensä johdosta huomattavasti paremmassa asemassa kuin moni muu maakunta. Raiteet yhdistävät keskeiset kaupungit ja isoja kuntia.

Varkaudesta on raideyhteys päärataverkkoon Pieksämäelle.

Asumista ja työpaikkoja keskittämällä syntyy uutta kapasiteettia raideliikenteelle.

Täydennysrakentaminen on tarpeen Iisalmen, Lapinlahden, Siilinjärven, Kuopion ja Suonenjoen asemien ympärillä.

Suonenjoki on hänestä pisimmällä aseman seudun kehittämisessä.

– Asemaa on laajennettu sekä alikulkuja ja hissejä rakennettu.

Kerrostaloja on kaavoitettu aseman tuntumaan.

– Olosuhteet kohenevat, mutta liitäntäpysäköinti on hankala.

Maa on kallista asemien lähellä, minkä vuoksi autoja mahtuu rajallisesti. Esimerkiksi Ruotsissa monet tulevat asemille polkupyörällä.

Kuopion lähijunaliikenne voisi edellyttää jonkin verran toista raidetta viereen ja asemia.

– Kuopion taajama-alueiden tiheys on lähes samaa luokkaa kuin pääkaupunkiseudulla. Kaupungin pohjois-eteläsuuntainen rakenne on selkeä, mikä palvelee lähiraideliikenteen edellytyksiä.

Kuopion raideliikennettä tutkailtiin jo 20–30 vuotta sitten.

– Silloin oli liian aikaista.

Lähijunien saamista Kuopioon on Qvickin mielestä vaikea ennustaa.

– Iso muutostekijä on kilpailun vapautuminen raiteilla. Mitä kaikkea se tuo mukanaan?

Esimerkiksi Saksassa on yksityisiä operaattoreita

– Niiden lähiliikennejunat ovat laadultaan huikean tasoisia.

Kuopioon visioidaan lähijunia - "Ei unelias maaseutukaupunki"