Mahtirakennus, jota ei ole olemassa

Matti Penttinen seisoo Pielaveden pääraitin varrella. Vieressä on rakennus, josta on kerrottu monta tarinaa.

Samalla rakennus on kertomus vuosista, joita ei saa takaisin. Loistonpäivistä on aikaa.

Viimeksi ravintola Restentin kiinteistö päätyi otsikoihin, kun Pohjois-Savon ulosottovirasto yritti myydä sitä huutokaupalla. Kauppoja ei tullut. Restentti jäi rapistumaan.

Miksi Matti Penttinen sitten seisoo nyt tässä?

Pielaveden kunnan papereissa tämän Pankkila-nimisen kiinteistön rakennuspäivämäärä on 1.1.1921.

– Vaikuttaa kyllä arvaukselta, kun on tuollainen päivämäärä laitettu, tuumaa kunnaninsinööri Juha Vainikainen tietoja kaivellessaan.

Pohjois-Savon ulosottoviraston tietojen mukaan paikalla sijaitsee 1920-luvulla tehty rakennus.

Savon Sanomissakin on lähiaikoina kirjoitettu pariin otteeseen, että ravintola Restentin kiinteistö on 1920-luvun tuote ja että Säästöpankki aloitti siinä toimintansa vuonna 1926.

Matti Penttinen Pielaveden Penttilänlahdelta luki nekin jutut tarkasti.

Että harmitti.

Jo aiemmin Penttinen oli soittanut ulosottovirastoon ja pyytänyt korjaamaan rakennusajan myynti-ilmoituksesta. Korjaamatta jäi, sillä yhdessäkään virallisessa paperissa ei löydy kiinteistöstä muuta tietoa kuin se 1920-luku.

Kaikkitietävän Maanmittauslaitoksenkin tiedot ovat hatarat. Tontille ei ole merkitty rakennusta vielä vuoden 1946 lohkomiskartassakaan.

– Käsittämätöntä, Maanmittauslaitoksen rouva sanoo.

Ei-oota joutuu tarjoamaan myös yli-intendentti Tapio Laaksonen Kuopion kulttuurihistoriallisesta museosta. Kiinteistöä ei mainita lainkaan edes Pielaveden rakennusinventoinnissa. Ulkoasun perusteella Laaksonen näkee rakennuksessa kuitenkin enemmän 1930-luvun funktionalismia kuin 1920-luvun klassismia.

Laaksonen sanoo, että vanhojen rakennusten joiden tarkka ajankohta ei ole selvillä, rakentamisajaksi on tyypillisesti merkitty vuosi 1920.

– Kunnan merkintä 1921 on saattanut olla Pielaveden käytäntö samalle asialle.

1920-lukua ei pidä kovin uskottavana myöskään rakennushistoriaguru, arkkitehti Hannu Puurunen, vaikka varmaa tietoa ei ole hänelläkään.

– Maaseutukylissä ei ollut tapana tehdä kivirakenteisia pankkeja 1920-luvulla.

Vaikka jotkut vanhemman polven pielavetisetkin ovat maininneet Pankkilan rakentamisajaksi 1920-luvun, antaa Matti Penttisen vihdoin puhua.

Hetki ennen kuin Penttinen seisoo pääraitin varrella, hän istuu kotitalonsa kahvipöydässä ja levittää pöydälle nivaskan papereita.

Siinä on muun muassa Pielaveden Säästöpankin vuosikertomuksia aikojen takaa, joiden tiedoista Penttinen on kerännyt Pankkilan historiaa myös Pielaveden kirkonkylän historiateokseen.

Siinä on vanhoja kuvia, jossa pieni poika seisoo Pielaveden komeimman rakennuksen edessä.

– Minä se siinä olen, Penttinen sanoo.

Matti Penttisen isä Yrjö oli Pielaveden Säästöpankin johtaja vuodet 1927–1956. Kun Yrjö Penttinen aloitti hommassa, Säästöpankin toimitilana oli Säästölä, hirsitalo joka on vieläkin Pielaveden keskustassa. Pankki oli ostanut Säästölän vuonna 1926.

– Siihen kai jotkut ovat sekoittaneet Pankkilan rakentamisvuoden.

Tilat Säästölässä kävivät kuitenkin vuosien saatoissa ahtaiksi. Vuonna 1937 pankin isännistö päätti ostaa uuden tontin. Arkkitehti Ekomaa laati piirustukset ja rakentamistyö annettiin kuopiolaiselle rakennusmestari Soiniselle miljoonalla markalla. Rakentaminen alkoi keväällä 1939 ja 6. kesäkuuta 1939 muurattiin pankin kivijalkaan päivän Savon Sanomat.

Pankkirakennus valmistui talvisodan aikaan, ja Säästöpankki muutti siihen helmikuussa 1940.

Samalla sinne muutti muuan Penttisen perhe, mukana myös kolmevuotias Matti.

– Asuimme yläkerrassa kymmenen vuotta, kertoo 79-vuotiaaksi kasvanut pankinjohtajan poika.

"Puheet Kekkosen kantapaikasta voi kyllä unohtaa"