Maisemahanke herättää pelkoa Nilsiässä

Nilsiän Kinahmin kylällä vastustetaan kiivaasti ympäristöministeriön aikeita tehdä kylän alueelle valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Luokituksen pelätään rajoittavan maanomistajien oikeuksia maankäyttöön.

Risto Taskinen kertoo hankkeen tulleen kyläläisten tietoon yllättäen. Hän on yksi niistä 63 alueen asukkaasta, jotka ovat kirjoittaneet nimensä maisema-aluetta vastustavaan vetoomukseen.

– Asian valmistelu on ollut sellainen, että alueen ihmiset eivät ole tienneet siitä käytännössä mitään. Ei ole tarpeeksi tietoa siitä, mitä kaikkea se rajoittaisi, Taskinen kertoo.

Myös Päivi Pentikäinen on laittanut nimensä vetoomuksen.

– Pelkona on, miten maanomistajana jatkossa pystyy hyödyntämään omia metsiään ja maitaan, Pentikäinen perustelee allekirjoitustaan.

Maa- ja metsätaloutta harjoittava Juha Parviainen pelkää lupahakemusten lisääntyvän.

– Yleensä tällaiset projektit lisäävät byrokratiaa ja vaikeuttavat elinkeinon harjoittamista, hän arvioi.

– Meillä on niin epävarmaa tietoa, että kyllä tätä pitää vastustaa ja kaataa koko hanke minun mielestäni. Kyläläiset ovat jo omaehtoisesti siistineet maaseutumaisemaa, ja on otettu maisemallisesti arvokkaat alueet huomioon ilman mitään valtakunnallisia maisema-aluehommia.

 

Ympäristöministeriö ehdottaa Pohjois-Savoon seitsemää valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Niistä vain Kinahmin alue on nostanut runsaasti vastarintaa.

Paikallisten asukkaiden lisäksi Kuopion kaupunki ja Pohjois-Savon liitto suhtautuvat asiaan nihkeästi, vaikka Kinahmilla on jo maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen arvo.

– Maakunnallisen merkittävyyden osalta päätösvalta on maakuntavaltuustolla. Me tunnemme alueen parhaiten, ja pystymme sikäli arvioimaan kokonaisuutta, sanoo suunnittelujohtaja Paula Qvick Pohjois-Savon liitosta.

Kinahmin ympäristön maankäyttö on maakunnalle tärkeää, sillä siellä on kaivostoimintaa ja läheisyydessä on sekä turvetuotantoa että Tahkon kehittyvä alue. Lisäksi lähelle on maakuntakaavassa sijoitettu valtakunnallinen voimalinja, joka vaatisi noin 40 metriä leveän käytävän maastoon.

Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Kuopion kaupungilta olisi toivonut, että ministeriöstä oltaisiin oltu kaupunkiin yhteydessä. Kaupungin virkamiehetkään eivät tiedä, mitä vaikutuksia valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella on maankäyttöön.

– Mitkä ovat oikeusvaikutukset? Ne pitäisi yksiselitteisesti tuoda nähtäville, Romppanen toivoo.

 

Ympäristöneuvos Tapio Heikkilä ympäristöministeriöstä toteaa, että maisema-alueella on vain vähän vaikutuksia käytännön elämään. Kulttuurimaisemien arvo perustuu paitsi monimuotoiseen luontoon myös hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan.

– Ihmiset pelkäävät, että tässä perustetaan jotain luonnonsuojelualuetta. Sillä on näköjään huono kaiku monin paikoin maaseudulla. Tässä ei ole siitä kyse, vaan siitä, miten maisemia suunnitellaan ja pyritään vaalimaan, Heikkilä kertoo.

Hanke ei tuo Heikkilän mukaan sanktioituja velvollisuuksia maanomistajille. Toiminta perustuu ohjaamiseen ja neuvomiseen, miten maiseman voi halutessaan ottaa huomioon.

Toisaalta halutessaan maanomistaja voi jättää maisema-alueluokituksen huomioimatta. Lupia ei tarvitse hakea erikseen mihinkään toimintaan, ja esimerkiksi harvennushakkauksia saa tehdä entiseen malliin. Tietoa kuitenkin tarjotaan siitä, miten hakkuut voi paremmin sovittaa maisemaan.

Tosin kuten muuallakin, myös valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla täytyy noudattaa kunnan kaavoitusta.

– Systeemi perustuu tietoisuuteen, kunnioitukseen ja laadukkaaseen suunnitteluun. Tärkeää tässä on osoittaa, että teillä on tässä sukupolvien aikana luotu arvokas maisema, ja jos samalla tavalla jatketaan, on kaikki hyvin.

Heikkilä huomauttaa, että valtakunnallisesti arvokas maisema-alue tuo myös mahdollisuuksia. Sekä valtiolta että EU:lta voi saada tukia perinnemaiseman hoitoon tai rakennusten kunnostukseen. Myös matkailuarvo voi nousta.

 

Sellaistakaan lausuntoa Heikkilä ei halua antaa, että maisema-alueilla ei olisi mitään vaikutusta. Tapaukset ovat kuitenkin poikkeuksia, joten yleistä linjausta on mahdoton sanoa.

Yksi esimerkki löytyy Nilsiästä. Pohjois-Savon maakuntahallitus valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen siitä, että muutaman kilometrin päähän valtakunnallisesti arvokkaasta Sänkimäki–Pohjois-Sänkimäki-alueesta ei saanut sijoittaa tuulivoima-aluetta. KHO piti kielteisen päätöksen voimassa.

Toisenlainen päätös tehtiin Halikossa. Siellä valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen läpi vedettiin Helsinki–Turku-moottoritie.

 

Mikä on arvokas maisema-alue?

Maiseman tulee olla monipuolinen sekä edustaa oman alueensa tyyppipiirteitä. Huomioon otetaan luonto, hoidettu viljelymaisema ja perinteinen rakennuskanta. Lisäkriteerinä on alueen elinvoimaisuus.

Maisema-alueiden avulla halutaan turvata edustavien maaseutumaisemien säilyminen sekä herättää kiinnostusta maisemanhoitoa kohtaan.

Ympäristöministeriö alkoi vuonna 2010 inventoida valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Ehdotuksia kertyi 183.

Pohjois-Savoon ehdotetaan seitsemää aluetta. Kinahmin eli Nilsiän mäkikylien lisäksi listalla ovat Puijo, Pisa, Maaninkajärven ja Onkiveden kulttuurimaiset, Heinäveden reitin vesistömaisemat, Mustinmäen kulttuurimaisemat ja Paukarlahden viljelymaisema.

Ehdotuksiin liittyvä kuuleminen päättyi helmikuussa. Ympäristöministeriö alkaa nyt selvittää, miten kannanottojen pohjalta edetään. Ympäristöneuvos Tapio Heikkilä arvelee, että valtioneuvoston päätös tulee aikaisintaan syksyllä. Se voi myös siirtyä ensi vuoden puolelle.

Edellisen kerran valtakunnallisista maisema-alueista päätettiin vuonna 1995. Silloin niitä oli 156.