Mesiangervo hurmasi keittiömestarin

Ensikokemus villiyrteistä oli mullistava kokemus kuopiolaiselle keittiömestarille Harri Vehviläiselle. Tuttava kehotti häntä pari vuotta sitten maistamaan mesiangervoa.

–Tajusin, että se on aivan älyttömän hyvä yrtti, Puijolla työskentelevä Vehviläinen muistelee.

Sen jälkeen hän on käyttänyt koko ajan enenevässä määrin työssään villiyrttejä. Mesiangervon lisäksi Puijon annoksissa on ollut muun muassa maitohorsmaa, poimulehteä, kanervaa ja väinönputkea.

Aluksi villiyrttien käyttöä rajoitti se, ettei niitä saanut oikein mistään, mutta nyt saatavuus on parantunut.

Vehviläisen mukaan villiyrtit ovat maistuneet lähes poikkeuksetta Puijon asiakkaille. Hänen mielestään ne myös täydentävät Puijon ravintoloiden annoksia hyvin.

–Siellä ollaan metsän ja veden ympäröimänä. Villit maut sopivat sinne hyvin.

 

Tiistaina Kuopiossa pidettyyn villiyrttityöpajaan osallistunut Vehviläinen oli yksi harvoista osallistujista, jotka olivat käyttäneet villiyrttejä työssään. Suurimmalle osalle ne olivat tuttuja kotoa, mutta hekin harkitsivat niiden käyttämistä työssään.

–Tuontitavara on meillä enimmäkseen keskinkertaista tai huonompaa. Siksi kannattaisi tutusta oman luonnon antimiin, viime vuodet villiyrttien puolesta puhunut keittiömestari Sami Tallberg kehottaa.

 

Maailmalla suomalaiset villiyrtit tunnettaan osittain ehkä jopa paremmin kuin kotimaassa.

Tallberg on esitellyt suomalaisia villiyrttejä 12 eri maassa, eksoottisimpana Kazakstan.

Vuosina 2010–2012 maailman parhaaksi ravintolaksi valittu kööpenhaminalainen ravintola Noma puolestaan innostui Kiuruvedellä toimivan Mesiheinä Ky:n kuivatuista villiyrteistä viime marraskuussa, kun Kiuruveden HerbaCentria2-hankkeessa työskentelevä Toini Kumpulainen toimitti heille Mesiheinän tuotteita testattavaksi. Viikon päästä nomalaiset kehuivat tuotteita huipuiksi.

Nyt tanskalaisravintola on tehnyt ison tilauksen Mesiheinältä. Noma haluaa Ylä-Savosta 200 kiloa kuivattuja villiyrttejä.

 

Työpajan järjestäjät uskovat, että villiyrteissä on valtava taloudellinen mahdollisuus, jota ei vielä osata hyödyntää.

Savon koulutuskuntayhtymän TUORE-hankkeen päällikkö Irma Ikäheimo on laskenut suomalaisten keskimääräisestä kymmenen kahvikilon vuosittaisesta kulutuksesta, että jos joka kymmenes kahvikuppi vaihdettaisiin suomalaiseen yrttijuomaan, jättäisi se kotimaan 40 miljoonaa euroa.

–Ja jos jokainen niistä maustetaan kotimaisella hunajalla, jää siitä Suomeen 50 miljoonaa euroa.

 

Luonnon tuntemattomat herkut

- Itä-Suomessa yleisiä, ruuanlaittoon sopivia luonnonyrttejä ovat herukanlehdet, koivu, maitohorsma, mesiangervo, nokkonen, poimulehti, siankärsämö, voikukka ja vuohenputki. Yrttikausi alkaa jo parin viikon päästä.

- Villiyrtit kerätään vain puhtailta alueilta ja kuivalla säällä. Lehdet kerätään mahdollisimman nuorina tai täysin kehittyneinä ja kukat vasta puhjenneina. Siemenet ja marjat poimitaan kypsinä. Juuret nostetaan joko keväällä tai syksyllä.

- Villiyrttejä voi käyttää tuoreena tai kuivattuina kuten viljeltyjäkin yrttejä.

- Yrttejä ei tule poimia teiden läheltä. Vilkasliikenteisillä teillä etäisyyttä on oltava 50 metriä ja muilla maanteillä 25 metriä.

- Asuinalueilta, kaupunkien ja taajamien keskustoista, tehtaiden läheltä, typpipitoisilta paikoilta, kuten navetoiden läheltä tai torjunta-aineilla ja keinolannoitteilla käsitellyiltä alueilta yrttejä ei myöskään pidä kerätä.

- Varpukasvien, puiden lehtien ja neulasten ja myyntiin kerättävien yrttien poimimiseen tarvitaan maanomistajan lupa.

Arktiset aromit ry, www.luontoportti.fi

 

Juttua on korjattu: Kuvatekstissä oli nimivirhe. Kuvassa esiintyvä henkilö on Kalle Jälänne.