Mitä vastaa kuopiolainen kahvilanpitäjä, kun Gunnar Puhakka kysyy: "Kan jag få en kopp kaffe?"

On aamuyhdeksän Kuopion keskustan kahvilassa.

– Kan jag få en kopp kaffe, pyytää kuopiolainen Gunnar Puhakka, 44.

– Sorry, can you speak English? kuuluu vastaus.

Saman vastaanoton Puhakka saa myös kahdesta muusta paikasta.

– Tällaista se on aina jos yrittää asioida ruotsiksi, meni sitten pikaruokaravintolaan tai verovirastoon, hän kertoo.

– On hankala saada palveluja Pohjois-Savossa ruotsiksi. Yleensä käytän asiointikielenäni suomea, mutta ne kerrat, kun olen yrittänyt asioida äidinkielelläni, suomalaiset kääntävät keskustelun englannin kielelle, Puhakka selvittää.

Suomi on kaksikielinen maa, mutta etenkään täällä Savossa ruotsin kieli ei näy katukuvassa juuri ollenkaan. Pohjois-Savon noin 245 000 asukkaasta vain 239 puhuu ruotsia äidinkielenään. Gunnar Puhakka on yksi heistä.

– Olen syntynyt ja käynyt kouluni Ruotsissa ja muuttanut tänne Suomeen vasta aikuisiällä työn perässä. Perhe minulla on täällä, mutta viikot olen töissä Ruotsissa ja Norjassa, vientialalla työskentelevä Puhakka kertoo.

Vuonna 2004 säädetyn kielilain tarkoitus on turvata sekä ruotsin- että suomenkieliselle edellytykset täysipainoiseen elämään omalla kielellään. Suomen ruotsinkieliselle vähemmistölle tämä ei kuitenkaan liiemmin toteudu muualla kuin kaksikielisissä kunnissa esimerkiksi länsirannikolla.

– Suomalaiset häpeävät omaa kielitaitoaan liikaa. Jos ei osaa lausua täydellisesti tai sanajärjestykset menevät vikaan, niin ei uskalleta edes puhua. Se on väärin, sillä kieltä oppii puhumalla, kyllä ne lauseet menevät oikein kunhan vain yrittää!

Ruotsia on usein kuvattu "rakkaaksi viholliseksi", mutta näkyykö se Savossa asuvalle ruotsalaiselle erilaisena kohteluna tai jopa syrjintänä?

– Kohtelu on ollut mielestäni aina hyvää ja olen tullut toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa, johtuen osittain myös persoonastani. Toki aina silloin tällöin saan kuulla ruotsalaisvitsejä, mutta ne ovat vain vitsejä enkä ota niitä vakavasti, Puhakka sanoo.

Itä-Suomessa on puhuttu jo kauan ruotsin kielen pakollisuudesta kouluissa ja tuntuu, että "pakkoruotsikeskustelu" on ollut pinnalla jo vuosia.

– Ketään ei pitäisi pakottaa jotain tiettyä kieltä opiskelemaan, sillä mikäli opiskelumotivaatiota ei ole, tuskin kieltäkään oppii hyvin. Vieraiden kielten osaaminen on kuitenkin rikkaus ja se avaa mahdollisuuksia jatkoon esimerkiksi työnhaussa. Kova työ siis palkitaan, ruotsin lisäksi myös sujuvaa suomea ja englantia puhuva Puhakka opastaa.

– Kielten opiskelu keskittyy liikaa kielioppiin ja kouluissa pitäisikin olla enemmän käytännön harjoituksia, hän sanoo.

Kuopiossa Puhakka ei ole montaa kertaa kuullut ruotsia puhuttavan. Joskus hän on poikiensa kanssa päättänyt laittaa suomalaisten ruotsin kielen taidot koetukselle ja kysynyt kuopiolaisilta tietä jonnekin ruotsiksi. Näistä tilanteista on syntynyt hyviä muistoja, kun kysytty ihminen on vaikeroinut kaverilleen, että "en kerta kaikkiaan osaa neuvoa, hävettää, kun käydään kuitenkin jo lukion viimeistä vuotta".

Hankalista tilanteista Puhakka on selvinnyt vaihtamalla keskustelun kielen sujuvaksi suomeksi.

Kirjoittaja on Minna Canthin koulun yhdeksäsluokkalainen, joka on tutustumassa työelämään Savon Sanomilla.

Kielilaki

Ruotsin kieli Suomessa

Vuonna 2004 säädetyn kielilain tarkoitus on turvata sekä ruotsin- että suomenkieliselle edellytykset täysipainoiseen elämään omalla kielellään.

Kielilaki määrää, että viranomaisissa täytyy olla riittävästi molempia kieliä osaavia henkilöitä kielitaitoa vaativissa tehtävissä. Se ei siis edellytä kaikilta ruotsin ja suomen kielen taitoa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.