Myös H-talon kulma uusiksi

Kuopion torikulman uusin kehittämishanke on H-talon, Minnan kauppakeskuksen ja Carlsonin kortteleiden modernisointi.

Kauppakiinteistöjen omistajatahot ovat neuvotelleet viime syksystä lähtien Kuopion kaupungin kanssa hankkeesta, jolla kortteleiden liiketilojen määrää kasvatetaan.

Hanke on yksi kaupungin tämän vuoden uusista asemakaavoituskohteista.

– Kyse on isosta hankkeesta, viidestä korttelista. Ehdotin omistajatahoille arkkitehtuurikilpailua ja sellainen käynnistettäneen suunnittelun pohjaksi, kertoo Kuopion kaupungin asemakaavapäällikkö Martti Lätti.

Lisätilaa rakennetaan nostamalla rakennusten korkeutta. Myös rännikatujen kattaminen on vaihtoehto.

– Tänä vuonna voi nytkähtää eteenpäin myös torin toisella kulmalla Tullinkulman korotus, johon on suunniteltu liiketiloja ja asumista.

Torin ympäristö on yksi esimerkki täydennysrakentamiskohteista, joita sisältyy paljon kaupungin tämän vuoden kaavoitusohjelmaan. Täydennysrakentamista on tulossa muun muassa Puijonlaaksoon, Särkiniemeen, Kelloniemeen ja Jynkkään.

Merkittävimpien kerrostalokohteiden kaavoitus käynnistyy Mölymäessä ja Saaristokaupungissa. Myös Hiltulanlahden asuinalueen länsiosan suunnittelu jatkuu.

Keskeisimmät yleiskaavahankkeet ovat Neulaniemen ja keskustan osayleiskaavat. Jälkimmäisessä valmistellaan myös Hatsalan ja keskuskentän alueiden rakentamista.

Suurimmat suunnittelukohteet liittyvät Lätin mukaan kaupungin kilpailukyvyn parantamiseen. Musiikkikeskuksen kupeelle alkaa Lumit-taidelukion ja kongressikeskuksen suunnittelu.

– Samoin Kuntolaakson eli uuden uimahalli–jäähalli -kokonaisuuden suunnittelu saattaa liikahtaa neuvottelupöydästä kaavoittajalle tänä vuonna, uskoo Lätti.

Myös linja-autoaseman alueen uuteen starttiin valmistaudutaan.

– Kunhan selvitykset on tehty näemme, jatketaanko entiseltä pohjalta vai aloitetaanko koko hanke nollapisteestä.

Uusista asemakaavatöistä mainittakoon Puijonsarven kärjen asuinrakentaminen, Konttisen liiketalon sekä Minna Canthin kadun ja Kuninkaankadun kulmauksessa olevan rakennuksen muuttaminen asuinkäyttöön. Entisen postipankin tontin ja Niiralan Teboilin osalta tutkittavana on täydennysrakentamismahdollisuudet.

Savilahti-projekti alkaa kahdella asemakaavatyöllä. Toisessa valmistellaan Savilahden rannan ja moottoritein välistä aluetta, jota on tarkoitus täydentää rakennuksilla, joihin tulee opetus- ja yritystoimintaa sekä palveluja ja asumista. Toisessa työssä valmistellaan Tekniikkakadun aluetta.

Kaupunki on aloittanut myös uuden suuren yritysalueen suunnittelun Hepomäkeen. Alueella käynnistyy sekä osayleiskaavan että asemakaavan laadinta. Noin sadan hehtaarin alue rajoittuu Karttulantiehen ja Kuopion jätekeskuksen tiehen.

Kaavoitusarkkitehti Jouni Pekosen mukaan alueelle tulee varastointityyppisiä yrityksiä, mutta tuotantolaitoksillekin on sijaa.

– Meillä pitää olla mahdollisuus osoittaa paikka isollekin yritykselle tarvittaessa. Tämä alue on tasaista ja radan vieressä. Alue kytkeytyy kiinteästi tulevaan Matkuksen logistiikkakeskukseen.

Ensimmäisessä vaiheessa Hepomäessä otetaan käyttöön 30–40 hehtaaria.

Naapurissa, Karttulantien toisella puolella Pienessä Neulamäessä on jo rakenteilla sadan hehtaarin yritysalue.

– Se on eri tyyppinen, it-toimistopainotteista, kuin Hepomäkeen tuleva alue.

Tuulivoiman rakentamista tutkitaan tällä kertaa Suovu-Palosen yleiskaavassa. Kyse on A. Ahlström Oy:n omistamista alueista. Kyse on myös rantarakentamisesta ja retkeily- ja virkistysalueiden yhteen sovittamisesta.

Nilsiän Tahkolla valmistellaan Välimäen osayleiskaavaa, joka mahdollistaa rinnealueiden laajentamisen. Tahkolla käynnistyy myös asemakaavatyö, jolla puistoalue muutetaan matkailupalveluiden kortteliksi.

Hiltulanlahden pientaloalueiden rakentaminen on vasta käynnistynyt, mutta suunnittelu siirtyy jo Vanuvuoreen, jossa yleiskaavalla sovitetaan maisemaan suojelualueet ja uusia asuinalueita.

Kaupungin suunnitteluohjelma on tiukka ja resurssi niukka. Kaikkia kaavatöitä ei saada etenemään, vaikka niissä hakijana on ulkopuolinen taho.

– Hankkeita on jouduttu priorisoimaan, sillä resurssi on varattu erityisesti tonttituotantoon. täydennysrakentamiseen ja kaupungin omaisuuden kehittämiseen, sanoo Lätti.

Resurssipulan takia asemakaavojen voimaantulo on viivästynyt, mistä on seurannut tonttituotannon hidastuminen. Keskeisellä kaupunkialueella omakotitalotontteja on vain kahdeksi vuodeksi.

"Toki olisi parempi ja turvallisempi niin, ettei katolla olisi paikoitusta"

Kauppakäytävästä tulikin hallintokäytävä: "Ei ole ihme ettei saada toimijoita"

Kommentti: Matkakeskushan sinne piti laittaa