Myös psykoterapeutti tunnustaa olevansa Saamari-siivouksen harjoittaja – "Tuskin saisin siivottua ilman sitä"

Savon Sanomissa julkaistu "Saamarista siivoushitti" -artikkeli (SS 24.4.) on lähtenyt leviämään trombin tavoin ympäri Suomen, ja aihepiiristä innostuneet ovat löytäneet aiheesta mehukkaan keskustelunaiheen.

Lue myös: Saamarista siivoushitti
 

Taustaksi: Saamari-metodissa on kysymys siitä, kuinka kehon aggressiotila valjastetaan myönteiseen käyttöön – eli tehokkaaseen siivoukseen.

Konmari Suomi -ryhmässä huusholliensa siivoojat ja järjestelijät yltyivät jopa kehittelemään uutta termistöä metodille.

– Loistava! Raivari olis kaksoismerkityksessään myös osuva termi tälle metodille, ehdottaa Jennika Selina.

Vihainen nainen – Hyvä, paha aggressio (Kirjapaja, 2019) -kirjan kirjoittaja, psykoterapeutti, pariterapeutti ja teologian tohtori Heli Pruuki kertoo ilahtuneensa siitä, että hänelle itselleenkin läheinen siivousmenetelmä on nyt saanut nimen ja brändin.

– Tuskin saisin koskaan siivottua ilman totaalikyllästymistä kodin kaaokseen ja siitä kumpuavaa vimmaa.

Hän pitää kuitenkin tärkeänä, ettei siivoamisella vältellä tai tukahduteta suuttumuksen alkuperää.

– Samalla kun siivoaa, voi ajatella sitä, mikä kiukun, raivon tai loukkaantumisen aiheutti, hän opastaa.

Pohjimmiltaan syy saattaa nimittäin olla ihan muussa kuin itse sotkussa.

– Taustalla voikin olla sitä murhetta, että kokee jäävänsä yksin hommien kanssa. Vihaisuus tulee siitä, että taas tämä jäi minun harteilleni. Homman saa kyllä kiukun voimalla tehtyä, mutta takana voi olla silti paljon surua. Monesti tässä on hyvä keskustelun paikka parisuhteessa. Jakautuvatko työt tasapuolisesti?

 

Psykoterapeutti sanoo, että aggressio itsessään on neutraali tunne. Se ei ole hyvä eikä paha vaan normaali osa ihmisen tunteiden kirjoa. Vasta sen kanavoiminen voi olla luonteeltaan joko rakentavaa tai tuhoavaa

Vaikka siivous sinänsä on rakentavaa toimintaa, se voi muuttua tuhoavaksi, jos kodin siivoustrombi onkin pelottava imurin tai mopin kanssa viuhtoessaan.

– Kun tulee uhkaavaksi toisille, se ei ole enää myönteistä kanavointia. Silloin se on vain yksi aggressiivisen käyttäytymisen muoto.

Savon Sanomien lukijat ja lukijat eri Facebook-ryhmissä ovat tunnistaneet itsensä Saamari-siivouksesta. Erityisesti perheenäidit ovat kokeneet, että aihe tulee lähelle.

Pruuki sanoo, että siivoaminen voi olla myös hyödyllistä oman ajan ottamista, kun kuorma täyttyy lapsiperhearjessa.

– Kun lapset ovat turvassa eikä jätetä heitä yksin, väsymykseen liittyvä turhautuminen on oikein hyvä purkaa siivoukseen. Voi ottaa ja mennä siivoamaan sen ullakon, joka on siivoamatta, hän kannustaa.

– Mutta samalla on tärkeää huolehtia myös muusta omasta ajasta ja levosta. Kuka tahansa tulee vihaiseksi, jos ainoa oma aika on siivoamista, Pruuki toppuuttelee kaikkein sitoutuneimpia metodin käyttäjiä.

Siivous on sikäli hyvää aggression purkua, että siinä on äksöniä.

–  Vaikeat tunteet jäävät kehoon, jos ne jäävät käsittelemättä. On siis hyvä, että niitä käsittelee myös kehollisesti, psykoterapeutti kiittää metodia.

Saamari-siivous ei voi olla pysyvä metodi ammattilaisten keskuudessa, varoittelee Janne Ropponen Kuopion siivouspalvelusta.

– Ehkä se sopii kotisiivoojalle! Mutta kun siivoaa työkseen, niin ihmisiä pitää palvella iloisella ilmeellä. Emme suosittele, hän naurahtaa.

Ropponen tietää, että siivous on omiaan tuottamaan hyvää mieltä.

– Kun saa lattian kiiltämään, vaikka lähtökohta on huono, niin kyllähän siitä hyvä mieli tulee!

Konmari Suomi -ryhmässä ei ole lainkaan paheksuttu sitä, että myös kilpailevaa metodia on tarjolla. Moni "marittaja" näet tunnustaa siekailematta harjoittaneensa myös Saamaria.

Psykoterapeutti Heli Pruuki sanoo seurailevansa myönteisin silmin sitä, että myös suomalaiset ovat alkaneet kyseenalaistaa tavarapaljouden tarvetta. Tämä ilmiö on tuonut mukanaan sen, että erilaisille siivous-, karsinta-, ja järjestelytavoille on kysyntää.

– Tavarat ovat täyttäneet jonkin tärkeän aukon vanhempiemme tai isovanhempiemme elämässä, koska he ovat eläneet pula- ja sota-aikoja.

Tavarat eivät kuitenkaan tee onnelliseksi – paitsi hetken ajan. Sen jälkeen tavaroista tulee taakkoja.

 – Ostaessaan jotakin hoidetaankin usein jotain muuta tarvetta. Kun ostaa kivan vaatteen, se ostetaan turhautumiseen, väsymykseen, suruun tai pettymykseen. Se ei kuitenkaan hoida tarvetta kauan. Tulee hetken ilo, ja kohta tavara on yhdentekevä ja tunne edelleen hoitamatta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Saamarista siivoushitti

Uusimmat

Savo

Juustohöylällä lisääsäästöjä säästöjen päälle Rautalammilla

Kuopiolaismies ei ehtinyt tehdä tai ajatella mitään, kun yllättäen humpsahti jäihin: "Sileältä siinä näytti, enkä tajunnut varoa"

Keikkatyöläisten paini johti yhden miehen kuolemaan

Valamon luostarin ja ortodoksisten seurakuntien näyttelyjä koskevan taidepetosvyyhdin oikeudenkäynti venynyt kuukausia

Subutex-herkkukoreja tilanneet miehet määrättiin vangittavaksi – Huumeita tilattiin Ranskasta suoraan Savoon

Kaksi loukkaantui vakavasti ohituskolarissa – kolmeen autoon vaurioita

Kuopion Pirttiniemen metsänhoitosuunnitelma nähtävillä kaupungin verkkosivuilla

Isä ja äiti olivat jo luopuneet toivosta, mutta 29.2. maailmaan putkahtikin pieni poika

Matkatoimistot kärsivät asiakkaiden koronan pelosta – "Puhelin soi tavallista vähemmän"

Railoja, uveavantoja ja sulia virtapaikkoja hyvien jäiden välissä – Viranomaiset huolissaan jääalueiden autoilijoista ja ulkoilijoista

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.