Niemelöiden monimuotoinen puutarha on vuosikymmenten aikaansaannos

On yksi kesän kuumimmista päivistä, ja mehiläiset pörräävät innoissaan Vuokko ja Vesa Niemelän puutarhassa Kiuruvedellä. Niille riittää ahmittavaa, sillä piha on vuosien mittaan laajentunut lähes hehtaarin kokoiseksi.

Puutarha koostuu useista eri maailmoista. Piharakennusten seinillä ja ympärillä kukkaloistoa korostavat ruosteinen kottikärri, vanhat säilykepurkit ja kastelukannujen ryhmä. Perennoja on valtava määrä, samoin erilaisia pensaita ja puita. Metsänreunaan on luotu jälleen aivan erilainen tunnelma.

– Olen keräilijä. Meillä on paljon 1–3 vyöhykkeen kasveja, jotka ovat viihtyneet aivan hyvin, Vuokko Niemelä kertoo.

Esimerkiksi hevoskastanjaa ja japaninmagnoliaa tavataan yleensä hieman etelämmässä kuin Ylä-Savossa.

– Olemme niin korkealla, että täällä on talvella kymmenen astetta vähemmän pakkasta kuin muualla. Se vaikuttaa aika paljon, Vuokko kuvailee kotipaikkaansa.

Kotipaikan eli Lähdemäen tupaantuliaisia vietettiin vuonna 1967. Vuokko on asunut siellä koko ikänsä. Kasvi-innostus lähti siitä, kun paikallinen kotitalousneuvoja piti Lähdemäessä puutarhakurssin 60-luvulla.

– Olen kasvattanut kukkia nuoresta asti.

Vuokko laittoi hynttyyt yhteen Vesan kanssa vuonna 1974, ja taloa laajennettiin 1980-luvulla.

Vuonna 1989 Niemelät luopuivat lehmistä ja alkoi puutarhanhoidon kukoistava aikakausi.

Vesa vastaa ruohonleikkuusta ja rakentelee kehikkoja, joita pitkin Vuokon kasvit kohoavat korkeuksiin.

– Tämä on tehty Kiuruveden seurakuntatalon vanhoista ikkunoista, Vesa kertoo rakentamastaan kasvihuoneesta, joka toimii nykyään taukotupana.

Vuokko seuraa mielellään englantilaisia puutarhaohjelmia ja pitää puutarhojen kerroksellisuudesta. Sitä hän on tuonut myös omaan kasviparatiisiinsa.

Haaveissa on, että kerroksellisuus – puiden, pensaiden ja perennojen yhdistelmät – ulottuisi myös pihan perälle, jossa toistaiseksi kasvaa vasta puita ja pensaita.

Kuluva kesä on ollut puutarhanhoidon kannalta ongelmallinen ainakin siinä mielessä, että kirvoja on riittänyt.

– Niitä on niin paljon, ettei niille mahda mitään, Vuokko tuumaa.

Epätasaisen kevään vuoksi osa kukista kukki ennen aikojaan. Toisaalta kukkia on niin moneen lähtöön, että kukintoja riittää lokakuulle saakka.

Erikoisuus on sekin, että parista koivusta karisee lehtiä jo näin heinäkuun lopulla.

Kyseiset koivut ovat Lähdemäen ensimmäisiä istutuksia. Alun perin suunnitteilla oli koivukuja, mutta useampi koivu vei kaiken voiman kukkapenkeistä.

Talvisin Vuokko tekee ”kaikennäköisiä mielikuvitusolentoja”, jotka tuovat pihaan viimeisen silauksen. Niitä on ympäriinsä, mutta etenkin metsänreunassa.

Into muokata katiskaverkosta hahmoja, eläimiä ja otuksia on peräisin kansalaisopiston kurssilta.

Viehättävä ilmestys on myös suuri vaahtera, jota kutsutaan satupuuksi. Siinä kiipeilee jos jonkinlaista eläjää Maximakasiinista löydetyistä otuksista Vuokon luomuksiin.

Kun kasveja on näin valtavasti, puutarhanhoitoon saa kulumaan aikaa.

– Illalla ruukkukukkien kastelu- ja lannoitusreissulla pyörin kaksi tuntia, Vuokko tuumaa.

– Kun kukkinutta kukkaa pitää siivota perennapenkeistä, niin kaikki pitää käydä läpi melkein kerran viikkoon.

Osa Niemelöiden pihan kasveista on peräisin Lohjalta, osa muun muassa Pohjanmaan perennataimistoilta.

Verenpisarat ovat Vuokko Niemelälle kunnia-asia. Osa niistä on saanut alkunsa jo 1970-luvulta.

Salaisuutena on pihan perällä oleva kuoppa, jossa kasveja säilytetään talvisin.

Niemelöiden puutarha on yksi niistä pihoista, joihin voi tutustua Avoimien puutarhojen päivänä sunnuntaina 7. elokuuta kello 12–18. Lisätietoja www.avoimetpuutarhat.fi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.