Opiskelumotivaatio palasi, kun urheilu-ura päättyi

Pari vuotta sitten Tuomas Huttunen havahtui uuteen tilanteeseen.

Hän oli kouluttamaton 24-vuotias entinen alppihiihtäjä, joka oli hetken joutenolon jälkeen päätynyt sekalaisiin töihin ensin maalariksi, rakennustyömaahommiin ja varastomieheksi ja myöhemmin puhelinmyyjäksi ja myynnin tukihenkilöksi.

Koulu oli jäänyt kesken. Huttunen oli muuttanut 16-vuotiaana kotikaupungistaan Kajaanista Kuusamoon ja aloittanut vuonna 2004 alppilukion tarkoituksenaan kirjoittaa ylioppilaaksi neljän vuoden jälkeen.

Vuonna 2007 hän aloitti ylioppilaskirjoitukset kirjoittamalla englannista eximian. Lukio oli muutenkin jo loppusuoralla, kun urheilu-ura alkoi viedä nuorta miestä ja hän päätti jättää lukion kesken.

–Motivaatiota kouluun ei enää ollut. Laskeminen kiinnosti enemmän. Kävin lukion lopettamisen jälkeen armeijan urheilukoulussa Lahdessa ja aioin tosissani alppihiihtäjäksi.

 

Lukiovuosina nousujohteessa ollut alppihiihtäjän ura kuitenkin loppui vuonna 2010.

–Olisin halunnut keskittyä syöksylaskuun ja super-G:hen. Vauhtilajien treenaaminen täysillä on kuitenkin Suomessa vaikeaa. Minun olisi pitänyt muuttaa ulkomaille. Siihen olisi pitänyt olla rahaa ja sitä ei ollut.

Uran parhaiksi saavutuksiksi jäivät vuonna 2006 aikuisten SM-kullat, jotka hän otti lempilajeissaan suurpujottelussa ja syöksylaskussa. Samana vuonna hän sijoittui nuorten MM-kilpailuissa 12:nneksi suurpujottelussa.

 

Huttusen motivaatio opiskeluun alkoi palata pikkuhiljaa, kun urheilijan ura oli päättynyt ja sekalaisten töiden lista alkoi kasvaa.

–Taustalla oli koko ajan ajatus, että jossain vaiheessa pitää käydä koulu loppuun. Pikkuhiljaa se kuitenkin alkoi vaivata enemmän, että jätin lukion kesken, vaikka se ei ollut enää paljostakaan kiinni.

–Huomasin, että ilman koulutusta ei pärjää tai ainakaan pääse eteenpäin.

 

Opiskelumahdollisuuksia selvitellessä Huttuselle valkeni, että Kajaanissa aikuislukiossa kaikki opetus hoidettiin etänä, eikä lähiopetusta ollut lainkaan.

–Sellainen ei sopinut minulle, joten muutin kouluun Kuopioon vuonna 2012.

Kuopiossa opiskelu alkoi maistua Huttuselle, vaikka selvyyttä siitä, mitä hän alkaisi isona tehdä, ei aluksi ollutkaan.

–Muistin, että tykkäsin aikoinaan varsinkin fysiikasta ja kemiasta. Juttelin muiden kuopiolaisten aikuislukiolaisten kanssa ja huomasin, että monet tähtäsivät lääketieteelliseen. Aika pian aloin miettiä, että sieltä voisi löytyä minunkin urani.

Fysiikan ja kemian lisäksi Huttunen alkoi satsata biologiaan. Sen lisäksi hän vaihtoi lyhyen matematiikan pitkäksi oppimääräksi, kun lääketieteet alkoivat tuntua yhä vahvemmalta vaihtoehdolta.

Huttunen suoritti puuttuvat lukio-opintonsa tiiviissä puolentoista vuoden urakassa ja saa ylioppilaslakkinsa tänä keväänä ollessaan 26-vuotias.

Hänen opintomenestyksensä ja ylioppilastodistuksensa saavat Kuopion aikuislukion rehtorilta Leena Laukkaselta arvion erinomainen. Ylioppilastodistuksessa hänellä on nyt kemiassa ja englannissa laudatur, pitkässä matematiikassa ja fysiikassa eximiat ja äidinkielessä magna cum laude.

–Pitää olla itsekin tyytyväinen, Huttunen myhäilee.

 

Huttunen aikoo ihan tosissaan päästä lukemaan lääketieteitä Itä-Suomen yliopistoon Kuopioon. Pääsykokeisiin hän valmistautuu valmennuskurssilla, jonne hän suuntasi myös perjantai-illaksi.

– En voi olla megavarma, että pääsenkö. Sen näkee sitten. Jos en pääse lääkikseen, pitää varmaan mennä vuodeksi töihin.

–Hain myös opiskelemaan myös fysiikkaa, mutta en oikein tiedä, kannattaako sitä paikkaa ottaa vastaan, vaikka pääsisinkin sinne. Opiskelupaikan vaihtaminen on tehty nykyään niin vaikeaksi, etten tiedä, onnistuisinko enää vaihtamaan lääketieteisiin, jos aloittaisin opiskelun muualla.

Huttunen uskoo, että samalla tavalla, kun hän aloitti lukion uudestaan, hän palaa joskus myös alppihiihdon pariin.

–Valmennushommat ovat mukavia. Valmensin aikaisemmin junioreita, mutta lukion aikana se ei onnistunut, kun koulu oli illalla. Jossain vaiheessa opintoja varmaan jatkan valmentamista, hän suunnittelee.

Suolainen maistuu valmistujaisissa

Yhden ylioppilaan juhla on historiallisen pieni

Oululaisnuorukainen kirjoitti 11 laudaturia

Katso kevään ylioppilaiden nimet