Oppilasrajojen tiukka noudatus lopettaisi kymmenkunta koulua Kuopiossa

Nämä luvut eivät ole kiveen hakattuja, ja valtuusto päättää edelleenkin ratkaisuista, rauhoitteli palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas esiteltyään torstaina Kuopion koulutuspoliittista ohjelmaa vuosille 2017–2025.

Ohjelmaesityksen mukaan taloudellisesti ja pedagogisesti optimaalisinta on opetuksen järjestäminen ala- ja yläkouluissa, joissa on vähintään 120 oppilasta. Yhtenäiskouluissa raja on 240 oppilasta.

Kuopiossa on kymmenkunta koulua, jotka eivät täytä ehtoa: Pulkonkoski ja Käärmelahti Maaningalla, Palonurmi ja Pajuhlahti Nilsiässä, Kemppaanmäki Karttulassa sekä Rytky, Kaislastenlahti ja Hirvilahti sekä Vehmersalmi. Myös Neulamäki on rajoilla.

– Tietenkin myös saavutettavuus ja etäisyys on otettava huomioon kouluverkostosuunnittelussa, Vähäkangas sanoi.

– Laki jo määrittelee, kuinka pitkiä koulumatkat voivat olla, kasvun ja oppimisen lautakunnan puheenjohtaja Aleksi Eskelinen (kesk.) huomautti.

Vähäkangas korosti, että 120 ja 240 oppilaan raja-arvot on määritelty taloudellisesta ja pedagogisesta näkökulmasta. Pieni yksikkö ei välttämättä pysty tarjoamaan valinnaisuutta.

– Aina pieni koulu ei ole siis paras koulu.

Alle raja-arvojen jäävät myös Juankosken ja Nilsiän lukiot. Juankoskella on nyt 69 lukiolaista ja Nilsiässä 92.

– Pyrkimys lukio-opetuksen säilyttämiseen Juankoskella on kirjattu kuntaliitossopimukseen, Vähäkangas kertoi.

– Haasteena on kuitenkin valinnaisuus. Siinä hyödynnetään digitaalista opetusta.

Kuopion kantakaupungin alueen lukio-opetus on suunniteltu järjestettäväksi kahdessa kampuksessa.

– Tämä ei tarkoita kahta lukiota, tarkensi opetusjohtaja Leena Auvinen.

– Ideana on, että ydinkeskustassa olisi lyseon ja taidelukion muodostama kampus. Toinen muodostuisi Klassikan ja yliopiston välille. Sinne voisi sijoittua joskus Kallaveden lukio, Vähäkangas sanoi.

– Tavoitteena on, että kampukset olisivat mahdollisimman samankokoisia, Eskelinen mainitsi.

Kokonaisuutena koulutuspoliittinen ohjelma haluaa tehdä vahvasta ja hyvin järjestetystä opetuksesta Kuopion kilpailutekijän.

– Menestyviä kasvukeskuksia ovat ne, jotka pystyvät järjestämään laadukkaan opetuksen, Vähäkangas sanoi.

– Haluamme tehdä kuopiolaisesta opetuksesta kansallisen käsitteen ja olla mukana kärkijoukoissa.

Ohjelmatyön kimmoke on valtuustoaloite kehittämisohjelmasta vuodelta 2014 kouluverkostokamppailujen jälkeen. Aloitteessa painotettiin kouluverkostoa, mutta sitä on täydennetty muun muassa pedagogisella näkökulmalla.

Kasvun ja oppimisen lautakunta käsittelee ohjelmaa ensi viikolla, kaupunginhallitus loppukuussa ja valtuusto huhtikuussa.

– Ohjelma on tehty valmistelutyön helpottamiseksi. Se luo selkänojaa myös johdonmukaiselle päätöksenteolle seuraavalle valtuustokaudelle, Eskelinen sanoi.

– Tämän jälkeen on tehtävä uudet verkostosuunnitelmat. Oppilasmäärien trendit ovat muuttuneet nouseviksi sitten edellisten tarkastelujen.