Palomiehet: Järvien jäät eivät kestä vielä – useita ihmisiä hätistelty pois heikoilta jäiltä

Kuopiolainen Kalevi Venehsalo kokeilee valokuvaajan kanssa matalan Leväsenlammen jäätä Kuopiossa perjantaina. Kiiltävästä jäästä näkee läpi, miten syksyn lehdet ovat jäätyneet jäähän kiinni, kun pakkaskausi alkoi äkillisesti loka–marraskuun vaihteessa.

Venehsalo sanoo olevansa varovainen eikä mene vielä jäille, vaikka ulkona säätilaa tulee seurattuakin koiran kanssa kulkiessa.

Matalalla Leväsenlammella oli jääkerros jo koko lammen yli kauttaaltaan. Pomo-koira tepasteli kirkkaalla jäällä. Kuva: Juha Poutanen

Matalassa lammessa on jääkansi päällä, kun taas lähellä esimerkiksi Jynkänlahden jäätä halkovat vielä railot ympäriinsä eikä jää kantaisi eläintäkään.

Pohjois-Savon pelastuslaitoksen palomiehet sanovat, ettei Savon järville ole vielä mitään asiaa.

Etenkin osa iäkkäistä miehistä on kuitenkin jo ilmoittanut käyvänsä täyttä päätä pilkillä tai järjestävänsä retkiluisteluretkiä, vaikka jäätä ei ole isoilla järvillä lainkaan ja lammissakin vain vähän. Nämä "kokeneet liikkujat" ovat syyskausina yleensä järvillä sattuvien onnettomuuksien pahinta riskiryhmää.

Toinen riskiryhmä ovat lapset, jotka menevät herkästi jäälle – etenkin jos siellä näkyy jo uhkarohkeiden aikuisten jälkiä.

– Meidän väki kävi juuri hätistelemässä lapsia pois jäältä Keilankannasta torstai-iltana, palomestari Antti Korhonen Pohjois-Savon pelastuslaitokselta kertoo.

Lapsia oli nähty jäällä alueella, jossa jää ei kanna vielä kulkijoita ja läheltä löytyy vielä täysin sulaakin.

Kuopiossa jäätilanne vaihtelee paljon lammilla ja järvillä. Palomiehiä ei naurata joidenkin ihmisten leikkiminen turvallisuudella. Kuva: Juha Poutanen

– Puhuimme juuri hätäkeskuksen kanssa, että viime päivinä vaaratilanteita on ollut jo niin paljon, että jäiltä pitäisi ymmärtää pysyä vielä poissa, Korhonen sanoo.

– Matalissa lahdissa ja lammilla on paikkapaikoin viisi senttiä jäätä, mutta jäät ovat vielä monin paikoin aivan olemattomat.

– Kun viime päivinä oli tyyniä kelejä, matalat lahdet jäätyivät. Toisaalla taas tuulenvire esti jäätymistä. Tilanne on hyvin vaihteleva eri paikoissa.

Korhonen tietää tilanteen pelastuslaitoksen tekemien havaintojen perusteella, mutta itsekin ranta-asukkaana ja paljon vesillä ja jäillä liikkuvan ihmisenä.

Esimerkiksi Kuopion Maljalahdessa liikkui vastikään pelastuslaitoksen tietojen mukaan myös hinaaja-alus niin, että ohuetkin jäät siellä särkyivät vielä.

Vesisateita luvassa lauantaina ja keskiviikkona

Korhosen mukaan jäätilanteesta petollisen tekee tänä alkutalvena se, että jäätä tuli järvien lahtiin melko varhain. Lisäksi jäät ovat peittyneet monin paikoin ohueen lumikerrokseen.

– Kun jään päällä on lunta, se estää näkemästä railot tai onko alla edes jäätä. Jos syksyllä näkyy vain kirkas jää, se edes pelottaa vähän, kun näkee miten vähän jäätä on, Korhonen sanoo.

Oman sävynsä asiaan tuo lähipäivien sää. Viikonlopuksi sää lauhtuu niin, että lämpötila kohoaa lämpöasteiden puolelle ja lauantaina voi sataa vettä.

Lämpötilan ennustetaan sahaavan nollan molemmin puolin, kunnes ensi keskiviikkona voi sataa taas vettä.

Vesisateet katkaisevat jäiden tulon. Toisaalta pidemmän päälle sateet voivat olla hyväksi, kun ne kastelevat jään päällä olevan lumen.

– Alkutalvesta voi kuitenkin tulla taas sellainen, että jäätilanne voi pysyä huonona ja vaihtelevana koko loppuvuoden ajan.

Ohut lumikerros on piilottanut paikoin jään ohuuden ja reiät jäässä. Kuva: Juha Poutanen

Palomiehet kehottavat pitämään myös koirat kiinni järvien rannoilla, ettei lemmikki juokse heikoille jäille.

Luonnonlinnuista ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan. Ne eivät yleensä jäädy järveen kiinni. Esimerkiksi jäälle laskeutuneista joutsenista ei tarvitse ilmoittaa hätäkeskukseen.

Hukkuneet

Tilastot tänä vuonna viime vuotta paremmat

Suomessa on viranomaisten tietojen mukaan hukkunut tänä vuonna 112 ihmistä tammi–syyskuun aikana. Lokakuun tilastot eivät ole valmiit.

Viime vuonna vastaavana aikana hukkuneita oli 138 ja koko viime vuonna ainakin 164.

Pohjois-Savossa on tänä vuonna hukkunut kuusi ihmistä. Pohjois-Savon tämän vuoden hukkumisonnettomuuksista puolet tapahtui Ylä-Savossa. Viime vuoden vastaavana aikana hukkumistapauksia oli ollut Pohjois-Savossa seitsemän.

Etelä-Savossa on hukkunut tänä vuonna jo ainakin 11 ihmistä.

Eniten hukkumisia sattuu vuosittain heinäkuussa eli kesän lämpiminä uima- ja veneilykuukausina.

Syksy on kuitenkin toiseksi suurin onnettomuuspiikki eli se on ohittanut hukkumismäärissä kevään heikkojen jäiden kauden. Esimerkiksi viime syksynä Suomessa hukkui useita retkiluistelijoita ja harrastekalastajia loka–marraskuussa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.