Palvelujen asento on nähtävä kauas

Kuopion kaupunki on saanut kuntaliitoksissa syliinsä paljon huonokuntoisia kiinteistöjä. Liitosten takia kiinteistömassa on myös kasvanut.

– Liitoskuntien kohteisiin käytetään suhteessa Kuopion rakennuskantaan kolminkertainen määrä rahaa niiden huonokuntoisuuden takia, sanoo rakennuttajapäällikkö Veli-Matti Paananen Kuopion tilakeskuksesta.

Jotta kiinteistöstrategia olisi hyvä ja tehokas, tulisi Paanasesta kaupungilla olla hyvä palvelustrategia. Hän heittääkin pallon tulevalle kaupunginvaltuustolle.

– Palvelualojen olisi suunniteltava paremmin palvelutuotantonsa. Niin tietäisimme paremmin, mihin investoida ja mitä ajetaan alas.

Myös kaupungin rahoitus- ja talousjohtaja Toni Vainikaisesta palveluverkostoratkaisut on tehtävä nykyistä pitemmälle tulevaisuuteen.

Kuopion strategiajohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen uskoo, että kuntataajamien infra tulee tarkasteluun tulevalla valtuustokaudella. Nykyinen valtuusto on tehnyt päälinjaukset kouluverkoston suhteen. Samoin kasvusuunnat eli kaupunkirakennesuunnitelma on hyväksytty.

– Verkostosuunnitelmat ovat olemassa, mutta miten niitä linjauksia toteutetaan ja priorisoidaan, jää uudelle valtuustolle.

Käytännössä kyse on palveluasumiseen järjestämisestä vanhuksille ja erityisryhmille, päiväkodeista, kouluista ja liikuntatiloista.

– Varmaan kouluverkostoakin joudutaan tarkistamaan, vaikka isoimmat linjaratkaisut on tehty. Home- tai muita yllätyksiä voi aina pompahtaa esiin.

Paananen epäilee, että liitoskuntien taajamista tullaan karsimaan palveluja. Lätti-Hyvösestä kyse ei ole niinkään palveluverkostojen purkamisesta, vaan siitä miten ne pysytetään toiminnassa.

Tarpeita on pikkutaajamissakin viljalti.

– Muuruveden alakoulu on aika lailla loppuun käytetty. Maaningan urheilutalo on elinkaarensa päässä. Nilsiän päiväkoti hankesuunnitteluvaiheessa. Syvänniemen pienehkö kahteen kertaan valtuustossa päätetty pikkukoulu on rakentamatta ja Länsirannan kolmen koulun kohtalo valinkauhassa, luettelee Paananen esimerkkejä.

Kaupungin mittavat sosiaali- ja terveydenhuollon verkostot ovat sote- ja maakuntauudistuksen takia odottavassa tilassa. Tuleva maakuntahallinto määrittää niiden asennon, eikä vielä ole selvää, mikä Kuopion ja tulevan kaupunginvaltuuston rooli tässä yhtälössä on.

– Siksi näiden toimitilojen tulevista investoinneista on turha spekuloida mitään, sanoo Paananen.

Sote-kiinteistöt ovat jäämässä kaupungin omistukseen. Maakunta vuokraa niitä tietyn ajan. Osa rakennuksista jää tyhjäksi, niitä myydään ja puretaan. Esimerkiksi Puijonlaakson palvelukeskuksen korjaus ei ole investointilistalla, kun tilanne on epäselvä.

Kysely: Mihin Kuopion kaupungin pitäisi investoida ensimmäisenä?

Kuopion uuden valtuuston on ratkaistava 300–350 miljoonan investointipaine