Pieksämäen uudelta valtuustolta odotetaan ryhtiä ja rauhaa

Pieksämäkeläisillä tuntuu olevan sanottavaa kaupunkinsa päätöksenteosta, mutta harva haluaa ottaa kantaa nimellään ja kasvoillaan.

Varsinkin uuden yläkoulun ympärillä käyty vääntö on jättänyt jälkensä. Se oli yhtä riitaa ja haukkumista, tuhahtaa keski-ikäinen kadunmies.

Nyt koulua suunnitellaan uudelleen. Sekä yläkoulun että ammattiopetuksen tiloihin on taloussuunnitelmassa varauduttu. Rakentamispäätökset jäävät uudelle valtuustolle.

Uudelta valtuustolta odotetaan ryhdikkäämpää ja riidattomampaa työtä.

– Minusta sen pitäisi lähinnä selkeyttää linjoja. On ollut vähän hapuilevaa suuntaan ja toiseen. On tehty päätöksiä ja vetäydytty niistä ja tuhlattu siinä veronmaksajien rahoja, pohtii eläkeläinen Jarmo Kähkönen.

– Onko päätöksiä sinänsä harkittu tarpeeksi? Onko tarpeen rakentaa uusia seiniä, kun oppilasmäärät vähenevät ja neliöitä on kaupungilla liikaakin?

Kaupungin talous on tervehdyttämisohjelman ansiosta oikenemassa. Sekin on Kähkösen mielestä kaksipiippuinen juttu.

– Ovatkohan ne olleet keinotekoisia vai todellisia säästöjä ja onko toimintojen alasajot olleet oikein mitoitettuja?

– Jos vesilaitos yhtiöitetään ja yhdessä yössä petrataan tase kuntoon, on se vähän keinotekoinen tapa. Kun olin lähdössä lomareissulle Kreikkaan, luin lehdestä että tase on huono. Ja kun tulin takaisin, luin että nyt on Pieksämäen talous kunnossa.

Vaalitulos näyttää pitkälti, millainen ryhti tulevassa valtuustossa on, Kähkönen sanoo.

– Jonkin verran vaihtuvuuttahan on tulossa. Uudet tuulet tuovat usein raikkautta, toivon sitä.

Ristiriitaista ja vaikeaa on ollut, arvioi myös kotihoidossa työskentelevä Johanna Paldanius.

– Kun katsoo vaihtuvuutta, ja ketkä vielä haluavat jatkokaudelle. Ei taida olla kuin vaikeita päätöksiä.

Vaikka sote-palvelut siirtyvät tulevalla kaudella maakunnille, uuden valtuuston kannattaisi keskittyä terveysasioihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan, Paldanius vihjaa. Nuorten tilanne ja työllisyys ovat hänestä huolenaiheita.

– Muutenhan tämä on näpäkkä kunta, hyvinvointiakin löytyy ja harrastuksia ja mahdollisuuksia on. Olen itse tullut Pieksämäelle 1980-luvun lopulla ja täällä viihtynyt.

Pieksämäen mainetta on turhaan yritetty tahria, sanoo myös Jarmo Kähkönen. Asuinkaupunkina Pieksämäki on kilpailukykyinen.

– Minä ainakin olen ihan toiveikas. Eletään asukasluvun ja varojemme mukaan ja jätetään turhat investoinnit pois. On me selvitty tähänkin asti joka vuosikymmenen lamasta.

Fakta: Keskusta kasvoi

Pieksämäellä on nyt 43 valtuutettua ja ensi kaudella 35.

Vaaleissa 2012 keskusta sai 14 paikkaa, SDP 11, kokoomus 7, perussuomalaiset 5, vasemmistoliitto 3, kristillisdemokraatit 2 ja vihreät yhden.

Sanna Hirvonen, Tapio Klen ja Paavo Korhonen irtautuivat perussuomalaisista keväällä 2015. Hirvonen ja Klen ovat liittyneet keskustan ryhmään.

Mikko Laakso erkani helmikuussa 2015 kokoomuksesta omaan sinivihreän kokoomuksen ryhmäänsä.

Vuoden 2012 äänestysprosentti oli vain 54,2, kun se vuonna 2008 oli 63,9.