Pieksämäen vanha kirkko: harvinaista 1700-luvun maalaustaidetta

Pieksämäen Vanha kirkko on tunnettu kirkkomaalari Mikael Toppeliuksen vuosina 1760–1762 tekemistä maalauksista, joita nähdään kirkon saarnastuolissa ja parvissa. Myös sakastin seinällä riippuva kirkon rakennuttajan Paul Krogiuksen muotokuva on Toppeliuksen maalaama.

Kirkon maalaukset edustavat Savossa harvinaista 1700-luvun julkista maalaustaidetta.

Vuonna 1734 syntynyt Toppelius, joka muuten oli kirjailija Sakari Topeliuksen isoisä, opiskeli 1750-luvun alussa Tukholmassa taidemaalari Johan Paschin johdolla ja sai työskennellä muiden paikkojen muassa kuninkaallisessa linnassa.

Palattuaan kotipuoleensa Oulun seudulle hän alkoi toimia ammattimaalarina maalaten alkuun lähinnä kellotapuleita. Myöhemmin hän alkoi koristaa kirkkoja myös kuvilla. Niitä tulikin hänen uransa aikana yli 20 kirkkoon, joista enin osa on Pohjanmaalla ja Savossa.

Pieksämäelle Toppelius tuli vuonna 1760 saatuaan kutsun 71-vuotiaalta kirkkoherra Paul Krogiukselta tulla maalaamaan tästä muotokuva.

Niin tapahtui ja muotokuvasta tuli ilmeikäs ja sellaisena taiteilijan tekemistä muotokuvista paras. Esimerkiksi Toppeliuksen varhaisen elämänkerran kirjoittaja Emil Nervander toteaa maalauksesta, että se esittää arvovaltaista ja ovelaa kirkkoruhtinasta.

Kirkkoherra sairasti maalauksen tekemisen aikoihin ja kuoli pian sen valmistuttua.

Yhteistyö jatkui kahden vuoden kuluttua, jolloin Toppelius palasi yhdessä ruotsalaisen kirkkomaalari Daniel Hjulströmin kanssa maalaamaan lehterikaiteiden ja saarnatuolin kuvia. Toppeliuksen maalaamia kuvia on yli 30. Jälkikäteen on pystytty arvioimaan töiden tekijät tyylistä ja kädenjäljestä.

Toppeliuksenkaan maalaukset suurista profeetoista eivät edusta hioutunutta teknistä taituruutta, mutta niissä on silti oma koristeellinen tenhonsa. Apostoleilla on kädessään keskiajan katolisia kirkkomaalauksia mukaellen oma tunnuskuvansa.

Arvoituksellisena pidetään profeetta Danielin kuvaa. Hänen yllään on väljä viitta ja päässään linnunsulalla koristettu leveälierinen hattu. Se antaa kuvalle hieman naisellisen leiman.

– Onkin sanottu, että mallina on ollut Krogiuksen puoliso, joka myös olisi halunnut itsestään muotokuvan. Se ei varmaan ollut mahdollista, mutta näin hän sai kuitenkin itsensä ikuistetuksi, kertoo Pieksämäen seurakunnan kirkkoherra Mika Riikonen.

Ruustinna Katarina Vadstenalla oli tarmoa yhtä lailla kuin miehellään kirkkoherralla.

On myös esitetty, että Toppelius on saanut maalausta hahmotellessaan vaikutteita Rubensilta, kuten eräissä muissakin maalauksissa.

Nykyihmisen silmään on kaunis ja merkityksellinen Aatamia ja Eevaa paratiisissa esittävä melko suuri sommitelma Syntiinlankeemus. Siinä ensimmäiset ihmiset seisovat hyvän ja pahan tiedon puun juurella ja Eeva ojentaa omenan Aatamille, joka seisoo puun oikealla puolella alastomana yhtä lailla kuin Eeva.

Puussa heidän välissään on suuri käärme ja sommitelma sisältää useita eläimiä, kuten koiran, kamelin, kaksi jalopeuraa ja kaksi jänistä.

Pieksämäen Vanhan kirkon aarteet

Lapio heilui saksalaisten pelossa

Meijeri toi uusia tuotteita ja kehitystä kyläyhteisöön

Kolikkoinmäki henkii yhä 1920-lukua

Pohjois-Savo oli rikollisten ja veropakolaisten lymypaikka

Rautavaaralaiset talonpojat olivat sinnikkäitä raudanvalmistajia

Juankoskella asuttiin jo 10 400 vuotta sitten