Pielaveden kunnanjohtaja: "Miksi pitäisi nostaa tilastojen edessä kädet pystyyn"

Tilastot ovat tilastoja, vastaa Vesannon kunnanjohtaja Pasi Lievonen muuttoliiketutkija Timo Aron arvosteluun lyhytjänteisestä päätöksenteosta.

– Tilastot antavat tietenkin suuntaviivoja. Isoissa kaupungeissa voidaan niiden perusteella luoda kehitysnäkymiä, mutta täällä katsantokanta on pakostakin lyhyempi.

– Miksi meidän pitäisi nostaa tilastojen edessä kätemme pystyyn? Nehän kertovat vain, mihin meidän pitää tulevaisuudessa satsata, sanoo puolestaan Pielaveden kunnanjohtaja Vilma Kröger.

Satsauskohteita ja niihin keinojen etsintää riittää molemmissa Pohjois-Savon kunnissa. Tilastokeskuksen mukaan Vesannolla on 91 työikäistä sataa lasta ja eläkeläistä kohti. Pielavedellä huoltosuhde on 90/100.

Huoltosuhteilla mitaten Vesanto on kolmanneksi ja Pielavesi neljänneksi heikoimman kunnan joukossa Suomessa.

– Pitää olla uskoa, että pystyy itse vaikuttamaan kehitykseen, mutta on tunnustettava taloudelliset ehdot. Emme voi luottaa, että joku ulkopuolinen pelastaa meidät, Lievonen sanoo.

– Paikallinen demokratia on vahva toimija. Emme ole mikään valtion etäispääte.

– Tonttitarjonta, asumisen ja yrittämisen edellytysten parantaminen, luettelee Kröger toimia, jolla kehitystä voi kääntää paremmaksi.

– Viime vuosikin oli meillä muuttovoittoinen. Oli positiivinen ongelma, kun päivähoitopaikoista oli enemmän kysyntää kuin tarjontaa.

Vesannon kunnanhallituksen puheenjohtaja Forss Markku (kesk.) näkee mahdollisuuksina esimerkiksi metsä- ja maatalouselintarviketuotannon sekä yhteistyön naapurikuntien kanssa. Sen avulla hallintokin tehostuisi.

– Jos yhteistyö olisi vesantolaisista kiinni, se olisi tapahtunut aikoja sitten.

Kunta-alan kristallipallo näyttää osin sysimustaa tulevaisuutta

"Tällaisia kuntia Suomi on täynnä"