Pohjois-Savo vaatii: Kriisinhallintakeskuksen siirto Kuopiosta selvitettävä

Pohjois-Savon liitto ja Kuopion kaupunki tyrmäsivät maanantaina sisäministeriön esityksen Kriisinhallintakeskuksen (CMC Finland) siirtämisestä Kuopiosta pääkaupunkiseudulle.

Kannanotossa vaaditaan, että alueellistamisen koordinaatioryhmä selvittää asian puolueettomasti. Lisäksi edellytetään, että lopullisen päätöksen tekee valtioneuvosto.

Maakuntajohtaja Marko Korhonen pitää ministeriön valmistelua puutteellisena ja hyvän hallintotavan vastaisena.

– Sisäministeri Paula Risikko (kok.) ilmoitti viime kesänä, että Kriisinhallintakeskus pysyy Kuopiossa.

Myöhemmin sisäministerin pesti siirtyi Kai Mykkäselle (kok.).

– Hän on puolitoista kuukautta virassaan ja arvioi tilanteen täysin toisin.

Keskukselle joulukuussa valittu uusi johtaja aloitti tehtävässään pääsiäisen jälkeen.

– Edes hän ei ollut tietoinen ministerin tulevasta esityksestä.

Ministeriö on arvostellut keskuksen johtajuuden ongelmia.

– Ne on ratkaistu täällä, mutta ministeriö ei ole ratkaissut omaa johtamisen ongelmaansa. Jos siellä ministeri ja kansliapäällikkö vaihtuvat, koko ministeriön linja muuttuu näin merkittävässä asiassa.

Korhonen korosti, että Kuopioon on rakennettu vahvan turvallisuusosaamisen keskittymä. Siihen sisältyvät muun muassa elintarvike-, potilas- ja lääketurvallisuus sekä vesiosaaminen.

– Näitä kaikkia olemme maakunnallisesti vahvistaneet taloudellisesti investoimalla.

Esimerkiksi vaarallisten aineiden kentät, lentokone- ja monipalosimulaattorit ovat tukeneet Kriisinhallintakeskusta.

– Nyt turvallisuusosaamisen kokonaisuus hajotetaan yksittäisellä päätöksellä hyvin kevein perustein.

Korhonen arvelee, että siviilikriisihallinnan siirtämisellä Puolustusvoimien kylkeen on ideologiset syyt.

– Suomen arvostus muun muassa rauhanturvatehtävissä on perustunut pysyttäytymiseen sotilaallisten kriisien ulkopuolella. Pidämme virheenä siviilikriisihallinnan kytkemistä tiiviimmin sotilaalliseen kriisinhallintaan.

Keskuksen siirron koplausta pelastusopetuksen uudistamisen kanssa Korhonen kummastelee.

– Ikään kuin meille annetaan kompensaatio. Jos palo- ja pelastustoiminnan opetuksen keskittäminen Kuopioon nähdään tarpeellisena, pidän entistä merkittävämpänä perusteluna myös Kriisinhallintakeskuksen keskittämistä Kuopioon.

Ministeriön kelkan kääntö vetää esiin kysymyksen hallituksen kaupunkipolitiikasta.

– Miten perustellaan, että keskuskaupungeista aletaan viedä tällaisia tehtäviä?

Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen muistuttaa, että CMC:n lisäksi Fimeankin alueellistamisen perusteet ovat yhä olemassa.

– Kuopion kehitys ja vetovoima pikemminkin puoltavat sitä, että täältä pystytään hoitamaan myös kansainvälisiä tehtäviä. Kun tänne vahvistetaan pelastusalan koulutusta ja osaamista, sitäkin selkeämmin Kriisinhallintakeskus kuuluu tänne.

Keskuksen riittävä resurssointi ei ole Pirhosen mukaan Kuopion vaan valtioneuvoston päätettävissä.

Alueen kansanedustajien ja naapurimaakuntien odotetaan pitävän Kuopion puolta. Kokoomuslaiset kaksi kansanedustajaa ovat asiasta samaa mieltä toisin kuin puolueensa entinen ja nykyinen sisäministeri.

– Synergiaa voidaan varmasti kehittää monella tapaa myös siten että toiminnat sijaitsisivat Kuopiossa, Sari Raassina toteaa.

– Maakuntaliitto ja Kuopion kaupunki ovat vastustaneet siirtoa. Olen ollut mukana näitä kielteisiä lausuntoja tekemässä eikä kantani ole muuttunut siitäkään huolimatta, että pelastusalan koulutus siirtyy kokonaan Kuopioon, Markku Eestilä kertoo.

Pelastuskoulutusta ei koplattu

Analyysi: Kriisinhallintakeskuksen kaappaus vie miljoonarahoituksen Savosta