Pohjois-Savon turvapaikanhakijoilla on eniten kokemusta rakennusalalta

Pohjois-Savon turvapaikanhakijoilla on eniten työkokemusta rakennusalalta. Tällä alalla haluttaisiin myös Suomessa jatkossa työskennellä tai opiskella. Seuraavaksi eniten kokemusta oli kuljetuksesta, elintarvike- ja ravintola-alasta sekä kaupalliselta alalta.

Tulevaisuudessa rakentamisen lisäksi eniten turvapaikanhakijoita kiinnosti sosiaali- ja terveysala, puhtaanapitoala ja maatalous. Yrittäjyydestä oli kiinnostunut reilu viidennes. Valtaosa halusi töihin mahdollisimman pian ja lähes poikkeuksetta kaikki pitivät suomen kielen oppimista tärkeänä.

Vastanneista 40 prosenttia ei ole käytännössä koskaan käyttänyt tietokonetta. Vastaavasti 60 prosenttia on käyttänyt tietokonetta säännöllisesti tai joskus.

Tämä selvisi viime keväänä tehdystä osaamiskartoituksesta, joka toteutettiin kaikissa Pohjois-Savon maakunnan vastaanottokeskuksissa. Nuoret Duuniin 2017 -hankkeen toteuttamaan kartoitukseen osallistui yli 80 prosenttia eli 429 pääosin oppivelvollisuusiän ylittänyttä turvapaikanhakijaa. Kartoitus tehtiin yhteistyössä Etappi-työllisyyspalveluiden kanssa.

Myös Pohjois-Savo asuinpaikkana kiinnostaa, sillä noin puolet kartoitetuista ilmoitti voivansa jäädä asumaan maakuntaan.

– Tämä yllätti ehkä eniten tuloksissa. Yleinen käsityshän on, että turvapaikanhakijat haluavat lähteä eteläiseen Suomeen, kertoo projektisuunnittelija Mirka Niskala.

Vastanneista noin 70 prosenttia oli opiskellut eripituisia perusopintoja tai lukiota vastaavia opintoja. Kolmisenkymmentä prosenttia oli opiskellut korkeakoulussa tai suorittanut ammatillisia opintoja. Kouluja käymättömiä oli noin joka viides.

Etelä-Suomessa tehtyyn vastaavanlaiseen kartoitukseen verrattuna Pohjois-Savossa on enemmän turvapaikanhakijoita, jotka eivät ole käyneet kouluja lainkaan.

Niskalan mukaan ero voi selittyä tutkimusmenetelmien erilaisuudella. Toisaalta Pohjois-Savossa on suhteellisesti enemmän afgaaneja, joiden koulujärjestelmä on täysin rempallaan kotimaassa.

– Mielenkiintoista on myös, että naisista 60 prosenttia ilmoitti, etteivät he halua jäädä pelkästään kotiin lasten kanssa. Heille Suomi on siis myös mahdollisuus emansipoitua, sanoo Niskala.