Pohjois-Savossa ei juuri luoteta päättäjiin

Tuoreen Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan Pohjois-Savon asukkaista vain kuudesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ja neljännes kotimaan valtakunnan tason päättäjiin. Oman maakunnan päätöksentekijöihin luottaa vajaa kolmannes ja kotikunnan 35 prosenttia – 61 prosenttia taas ei luota kovinkaan paljon tai ei lainkaan kotikuntansa päättäjiin.

Pohjoissavolaiset suhtautuivat hyvin pessimistisesti myös sote-uudistukseen: 75 prosenttia arvioi palveluiden tasavertaisuuden maan eri puolilla heikkenevän. Lisäksi 52 prosenttia uskoi sote-palveluiden laadun huonontuvan ja 48 prosenttia palveluiden vähenevän.

Tuleville maakunnille suunnitelluista tehtävistä ylivertaisesti tärkeimmäksi Pohjois-Savossa koetaan silti sosiaali- ja terveydenhuolto. Enemmän kuin kaksi kolmesta valitsee sen kolmen tärkeimmän tehtäväalueen joukkoon.

Seuraavaksi tärkeimmät tehtäväalueet ovat työ- ja elinkeinopalvelut, pelastustoimi sekä alueiden ja elinkeinojen kehittäminen.

Sote-palveluiden lisäksi huonompaan suuntaan Pohjois-Savossa uskotaan kehittyvän asumisen hinnan, maakunnan ja sen kuntien taloustilanteen sekä maahanmuuton ongelmien. Nämä asiat nimesi yli puolet vastaajista.

Yksi tulevaisuuden tärkeimpiä menestystekijöitä sen sijaan on pohjoissavolaisten mielestä hyvät palvelut, jonka 42 prosenttia valitsi kolmen tärkeimmän tekijän joukkoon. Pienten ja keskisuurten yritysten pysyminen alueella, hyvät liikenneyhteydet sekä viihtyisät ja turvalliset asuinympäristöt saivat nekin 30 prosentin molemmin puolin vastaajia.

Vähiten tärkeiksi menestystekijöiksi jäivät työvoiman edullinen hinta ja korkea osaaminen.

Pohjoissavolaiset puolustavat kunnallista ja maakunnallista itsehallintoa kiivaammin kuin koko väestö keskimäärin. Selvä enemmistö, 67 prosenttia, torjuu väittämän, jonka mukaan kunnat eivät tarvitse itsehallintoa. Viidesosa olisi valmis romuttamaan kunnallisen itsehallinnon.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimukseen tehtiin koko maassa 4 299 haastattelua, ja koko maata koskevan aineiston virhemarginaali on suurimmillaan 1,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Pohjois-Savossa on kuitenkin tehty vain 250 haastattelua, joten sitä koskevan aineiston virhemarginaali on 5,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.