"Puheet Kekkosen kantapaikasta voi kyllä unohtaa"

Matti Penttinen ja hänen vaimonsa Tuula Penttinen ovat kumpikin syntyperäisiä pielavetisiä, joille Restentin rakennus on olennainen osa kotikylän raittia ja historiaa.

– Mutta puheet Kekkosen kantapaikasta voi kyllä unohtaa. Tarinaan on lisätty aina höyryä ja puhuttu paikasta legendaarisena. Kekkosestahan täällä on yritetty aina hyötyä, Matti Penttinen naurahtaa.

Alunperin kokovalkoinen Säästöpankin talo on menettänyt alkuperäistä asuaan vuosikymmenten saatossa. Välillä rakennus on ollut punainen, ja nykykuosissa vaaleaan pintaan on maalattu vaaleanpunaisia tehosteita. Julkisivuun on myös tuunailtu lisäosia kuten sisääntulokaarta ja sen sellaista.

– Harmittaa, että hienosta funkkistalosta tuli mauttoman näköinen. Sellaista kulissia, Tuula Penttinen sanoo.

Penttiset tietysti toivovat, että kiinteistö löytäisi vielä uuden omistajan ja paikka saataisiin eloon, vaikka korjauksen hinta onkin varmasti mittava.

– Tuntuu haikealta, että se on päästetty tuommoiseen kuntoon rapistumaan.

Vaikka Matti Penttiselle talo oli lapsuudenkoti, ei hän juurikaan käynyt siellä kapakkaiässäkään.

– Ennen tämä oli arvokas rakennus. Nyt en oikein enää edes tunne sitä tutuksi.

Muistot kuitenkin pysyvät. Tuossa oli talonmiehen asunto. Tuossa autotallit. Tuossa paloportaat, joita pitkin kiivettiin ylös, kun ovi oli jäänyt lukkoon.

PANKKI JA RAVINTOLA

– Ravintola Restenttinä tunnettu Pankkila-niminen rakennus Pielavedellä toimi Säästöpankin talona vuodet 1940–1970.

– Osuuskauppa aloitti ravintolatoiminnan sen jälkeen. Restentti-nimi tuli Pielavedellä syntyneen presidentti Urho Kekkosen takia.

 – Osuuskauppa pyöritti toimintaa vuoteen 1991 saakka. Sen jälkeen hotelli-ravintola oli kahden eri yrittäjän omistuksessa, kunnes toiminta päättyi vuoden lopussa 2013.

Pohjois-Savon ulosottovirasto on yrittänyt myydä kiinteistöä huutokaupalla. Viimeksi nettihuutokauppa oli avoinna maaliskuun loppuun saakka. Korkein tarjous 40 000 euroa ei riittänyt kauppoihin.