Punaliput liehuvat tänään Varkaudessa

Punaliput liehuvat tänään Varkaudessa 16 vuoden tauon jälkeen.

Vaikka kuntavaalit tekivät Varkaudesta Suomen vasemmistolaisimman kaupungin (SDP ja vasemmistoliitto saivat äänistä yhteensä 57,1 prosenttia), ei vappumarssin elvytys ole pelkkää politiikkaa.

– Marssi on koko kaupungin yhteinen juttu ja samalla paluu 100 vuoden taakse, sanoo SAK:n Varkauden paikallisjärjestön puheenjohtaja, kirvesmies Jukka Häyrinen.

Häyrinen on vappumarssi-idean isä. Hän innosti siihen mukaan paitsi SAK:n paikallisosastot, demarit ja vasemmistoliittolaiset myös 104-vuotiaan Varkauden Soittokunnan sekä Teatteriryhmä Nimettömät.

Marssi on myös yksi Suomi 100 -tapahtumista.

Lyhyt marssireitti

Vaikka Varkaus ei ole enää teollisuustyöpaikkojen määrällä mitattuna entisenlaisensa työläiskaupunki, löytyy sieltä yhä ainakin 5 000 SAK:laista.

– Kunhan nyt edes muutamia kymmeniä tulisi marssimaan. Sää ratkaisee paljon. Reitti on varmuuden vuoksi lyhyt, vain vajaa kilometri kaupungintalolta Päiviönsaaren torille.

– Jos matka olisi ollut pitempi, olisi tarvittu poliisi mukaan. Nyt kahdeksan järjestysmiestä pitää autot pois marssireitiltä, Häyrinen kertoo.

Soittokunta vauhdittaa marssia kadulla ja torilla, missä kuullaan myös vappupuheet ja nähdään taikuri sekä Nimettömien Työn tarina -esitys.

Vapunviettäjien toivotaan pukeutuvan juhlaan vanhahtavasti. Häyrinen on vuokrannut Merja-vaimonsa kanssa teatterilta tilaisuuteen työläiselle sopivat vappuvaatteet.

Mukana vanhoja lippuja

Kevättuuli saa puhaltaa pölyt pois vanhoista punalipuista. Marssilla on mukana esimerkiksi Suomen Rakennusliiton Varkauden osasto 28:n alkuperäinen lippu vuodelta 1931 sekä ajat sitten lakkautetun, Lehtoniemen SDNL:N (Suomen demokraattinen nuorisoliitto) lippu.

Yksi varmoista marssijoista on varkautelainen rakennusmies, vasemmistoliiton kansanedustaja Matti Semi, joka on myös hankkinut vanhan marssiasun.

SAK aloitti työväen yhteiset vaput Varkaudessa 1993. SDP ja SKDL (vuodesta 1990 vasemmistoliitto) olivat juhlineet siihen asti vappua omissa piireissään.

– Olen ainoa alkuperäisen vapputoimikunnan jäsen, joka on mukana järjestämässä tätäkin tapahtumaa. Vappu on edelleen tärkeä juhla työläisille. Kun kysyttiin, mihin haluan mennä puhumaan, sanoin heti, että ehdottomasti kotiin Varkauteen, koska meillä marssitaan.

– Peilaan juhlapuheessani 100 vuoden takaista aikaa ja nykypäivää. Niissä on poliittisesti yllättävän paljon samaa, Semi paljastaa.

Tervetuliaissanat vappukansalle lausuu ex-kansanedustaja Kari Rajamäki (sd.), joka on myös lupautunut marssille säässä kuin säässä.

– Muistan pikkupoikana, kuinka vappumarssijoiden jono luikerteli pääkirkon takaa Päiviönsaaren torille, Semi sanoo.

Epäilyksen varjo lankesi saarnaajan ylle

Varkauden historiaan perehtynyt, Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologin professorin Hannu Itkosen mukaan pelkällä vappumarssilla ei nosteta poliittista kannatusta, mutta vasemmiston vahvistuminen kuntavaaleissa on edesauttamassa yhteistä esiintymistä.

Itkonen on syntynyt, viettänyt nuoruuteensa ja myös marssinut aikoinaan vappuna Varkaudessa. Vappu aiheutti muinoin myös jännitteitä.

– Kun ruukinsaarnaaja Kustaa Sarsa tuli Varkauteen, paikallisen porvariston johto epäili pappia vasemmistolaisuudesta ja kuulusteli häntä.

– Sarsa oli nähty ennen Varkauteen tuloa vappukulkueessa Tampereella. Sittemmin syntyi myös jännitteitä, kun Sarsa ei suostunut vihkimään suojeluskunnan lippua, Itkonen tietää.

Työkiireiden takia Itkonen ei pääse nyt marssimaan Varkauteen.

Uusi vappumarssi tuskin jää yhden vuoden jutuksi.

– Ensi vuonna muistetaan 1918 tapahtumia ja 2019 Varkaus täyttää 90 vuotta. Niissä on taas aihetta vappumarssiin, Häyrinen ja Semi uskovat.

Marssi kertoo joukkovoimasta

Työväen vappua on vietetty jo liki 130 vuotta. Vappumarssit levisivät maailmalta Varkauteen varsin varhain, sillä teollisuus oli luonut kaupunkiin vahvan työväenliikkeen.

– Vappukulkueilla haluttiin osoittaa joukkovoimaa. Kulkueiden ennakkoon suunniteltu ja roolitettu organisoituminen lipunkantajineen, airueineen ja toimihenkilöineen oli osoitus järjestöjen organisointikyvystä, kertoo professori Hannu Itkonen.

Marssien suosion laskemiseen vaikuttaa Itkosen mukaan se, että entisenlainen, yhtenäinen työväenluokka on supistunut keskiluokkaistumisen myötä ja poliittinen tavoitteellisuus kirjavoitunut.

– Marssien merkityksellisitäinen saattaa olla uusiutumassa. Tiukan poliittisen sanoman sijasta saatetaan marssia enemmänkin yleisemmän tasa-arvon, humanismin ja kansalaisaktiivisuuden puolesta, hän pohtii.

Vappufaktaa:

Varkauden vappumarssi starttaa liikkeelle kaupungintalolta klo 10.30.

Puheet ja tapahtumat Päiviönsaaren torilla alkaen klo 11.

Varkaudessa marssittiin viimeksi vappuna 2001.

Työväen vappu alkoi Amerikasta, kun paikallinen ay-liike vaati kahdeksan tunnin työpäivää ja järjesti 1.5.1886 alkaneen suurlakon.

Lakko johti Chicagossa Haymarketin verilöylyyn. Ensimmäinen sen muistoksi järjestetty solidaarisuustapahtuma oli 1.5.1890. Työläistapahtumat levisivät pian Amerikasta muualle maailmaan ja myös Suomeen.

Työväen vappua edelsi Suomessa 1800-luvulla vappuun ajoittuneet, ylioppilaiden kevätjuhlat.