Punkkien aiheuttamiin tauteihin sairastutaan aiempaa useammin – 6 faktaa borrelioosista ja puutiaisaivotulehduksesta

1. Suomessa yleisimmät puutiaisten eli punkkien levittämät taudit ovat bakteeriperäinen borrelioosi ja virusperäinen puutiaisaivotulehdus. Borrelioosia aiheuttaa borrelia-bakteeri ja puutiaisaivotulehdusta TBE-virus.

Yleisempi on borrelioosi, jota esiintyy 20–25 prosentilla punkeista, kun taas pahimmillakin riskialueilla TBE-virusta esiintyy vain noin 1–2 prosentilla punkeista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tartuntatautirekisterin mukaan kumpaankin tautiin sairastuneiden määrä on kasvanut Suomessa 90-luvulta alkaen. THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane kertoo kasvun liittyvän osin siihen, että kehittyneellä diagnostiikalla niitä löydetään aiempaa enemmän. Määrissä on kuitenkin myös aitoa kasvua, koska punkkeja on arvioiden mukaan enemmän, niiden aktiivisuuskausi on pidentynyt ja isäntäeläinten, kuten kauriiden, määrä on paikoin kasvanut.

– On paljon ekologisia ja säähän liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat.
 

 

2. Tartuntatautirekisterin mukaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella borrelioositartuntoja on ollut kuluvan kevään aikana kahdeksan. Puutiaisaivotulehduksia ei ole toistaiseksi havaittu ainuttakaan.

Viime vuonna borrelioositapauksia oli yhteensä 50 ja puutiaisaivotulehduksia kaksi. THL:n Sanen mukaan rekisteri on kuitenkin huono väline reaaliaikaisen tiedon keräämiseen varsinkin borrelioositapauksista, koska taudin havaitsemisessa voi kestää kuukausia tai jopa vuosia.

– Voi olla, että henkilöä on purtu kesällä, mutta tauti ilmenee vasta tammikuussa.
 

 

3. Hyvä keino suojautua borrelioosilta ja puutiaisaivotulehdukselta on pukeutua luonnossa ja erityisesti riskialueilla liikkuessa siten, että punkit eivät pääse iholle. Ulkona liikkumisen jälkeen vartalo on hyvä tarkistaa puremien varalta, mikä vähentää erityisesti riskiä sairastua borrelioosiin. Puutiaisaivotulehdus voi tarttua jo muutaman minuutin kuluttua puremasta.

Puutiaisaivotulehdukseen ei olemassa lääkehoitoa, mutta siltä voi suojautua rokotuksella.

– On ollut väärinkäsityksiä, että kyseessä olisi punkkirokote, vaikka se suojaa ainoastaan TBE-virukselta, ei punkeilta tai borrelioosilta.

Borrelioosia vastaan ei ole olemassa rokotetta, mutta sitä pystytään hoitamaan antibiooteilla. Lisäsuojaa punkkeja vastaan voi hakea myös hyönteiskarkotteista.
 

 

4. THL:n mukaan borrelia-bakteerin aiheuttaman borrelioosin ensioireita ovat purema-alueen ympäristön punoitus tai punoittava tai sinertävä kasvannainen esimerkiksi korvalehdessä. Ensivaihe voi olla myös oireeton tai sen oireita voivat olla flunssan yleisoireet.

Hoitamattomana se voi johtaa myöhäisborrelioosiin, johon kuuluu erilaisia oireita ihossa, hermostossa, nivelissä ja sydämessä.

Puutiaisaivotulehduksen oireita esiintyy 10–30 prosentilla tartunnan saaneista. Noin viikon kuluttua puremasta oireisiin kuuluvat kuume ja pahoinvointi. Valtaosa infektioista päättyy tähän vaiheeseen. Seuraavassa vaiheessa tartunnan saanut sairastuu varsinaiseen aivotulehdukseen, jonka oireita ovat kuume, päänsärky, niskajäykkyys, kouristuksia ja halvausoireita. Vaikka vain 0,5–1 prosenttia infektioista johtaa kuolemaan, varsinainen aivotulehdus vaatii aina sairaalahoitoa.
 

 

5. Punkin purema itsessään ei ole vaarallinen eikä se vaadi automaattisesti hoitoa. Jos punkki on purrut, on se irrotettava ihosta välittömästi.

Suositeltavaa on käyttää esimerkiksi pinsettejä ja ilman kiertämistä vetää punkki pois ihosta, minkä jälkeen ihoalueen voi desinfioida. Punkin poistamisen jälkeen kädet pitää pestä. Pureman jälkeen ihoa kannattaa seurata, ja jos purema-alue alkaa punoittaa, on hakeuduttava lääkäriin. Pelkkä litistäminen ei välttämättä riitä, mutta varma keino on polttaa punkki tai huuhtoa se viemäriin.
 

 

6. Keväällä 2019 THL määritteli Lapinlahden ainoaksi pohjoissavolaiskunnaksi, joka on puutiaisaivotulehduksen riskialuetta.

Muita puutiaisaivotulehduksen riskialueita Suomessa ovat muun muassa Kotkan saaristo, Turku, Naantali ja Espoo. Riskialueeksi määritellään kunnat tai muut alueet, joissa taudin ilmaantuvuus on yksi tai yli yksi tapausta 100 000 asukasta kohden ja tapauksia on ollut kahtena peräkkäisenä vuonna.

Pahinta riskialuetta Lapinlahti ei ole eikä sitä ole asetettu kansalliseen rokotusohjelmaan, joten rokotus on hankittava omalla kustannuksella.

Tulevan kesän punkkitilannetta on THL:n Sanen mukaan vaikea arvioida, koska esimerkiksi kuiva ja lämmin kesä voi heikentää punkkien aktiivisuutta.

– Kuluva kevät vaikuttaa tautitapausten suhteen tavanomaiselta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lapinlahti on riskialuetta, ja osa on huolissaan – "Viime kesänä oli vähän yhdellä ja toisella punkkeja"

Uusimmat

Savo

Lehmä putosi lietekouruun neljän metrin syvyyteen – Pelastusoperaatio voi jatkua yöhön saakka

Puutossalmen lossirantaan kokoontuu satoja päristelijöitä – "Nuoruudessa minulle ei myyty moottoripyörää, koska olin nainen"

Poliisikoira löysi kadonneen miehen maastosta

Päivärannan rampilla tietöitä yön aikana

Poliisikoira löysi kadonneen vanhuksen, mutta puri häntä jalkaan

Muistatko, missä olit, kun ihminen astui Kuuhun?

Yläsavolaiset ovat lisänneet kierrätystään – Yhdyskuntajätteen määrä tippunut jopa 15 %

Moottoripyörällä 171 km/h -vauhtia poliiseja karkuun – syyte hylättiin erikoisten käänteiden jälkeen

Punkkien aiheuttamat taudit ovat pysyneet kurissa Savossa – Puutiaisaivotulehduksen riskialueeksi listatulla Lapinlahdella ei tartuntoja

KHO tekee elokuussa Finnpulpin ympäristölupaan liittyvän katselmuksen Kuopioon

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.