Rautavaaran lukio ottaa opiskelijoita ainakin vielä ensi syksynä

Rautavaaran lukiota ensimmäistä vuottaan käyvillä on menossa maantiedon tunti. Seitsemästä opiskelijasta paikalla on kuusi. Koko lukiossa on 17 opiskelijaa.

Suomen pienimpiin kuuluvan lukion kohtalo on ollut jo vuosia keskusteluissa. Jo viime syksynä nostettiin esille yhtenä vaihtoehtona lukion lakkauttaminen, sillä kunnan pitää etsiä kuluvana vuonna yli 600 000 euron säästöt.

Päätös lukion säilyttämisestä tai lakkauttamisesta jää kuitenkin tänä keväänä valittavalle uudelle valtuustolle.

Sivistysosaston osastopäällikkö Janne Karttunen kertoo, että ainakin syksyllä 2017 otetaan sisään uudet opiskelijat ja heidät opetetaan ylioppilaiksi asti.

– Nykyisiä 9.-luokkalaisia on lähes kolmekymmentä. Jos heistä suunnilleen puolet tulee lukioon, niin ensi vuonna aloittavia voisi olla noin 15, hän kertoo.

Sen jälkeen opiskelijoiden määrä vähenisi jälleen, sillä nykyisillä 7.–8.-luokilla on nyt enintään kymmenen oppilasta.

Lukion ensimmäisen vuoden seitsemän opiskelijaa on noin puolet kunnan koko ikäluokasta, sillä yhdeksännellä luokalla heitä oli 15.

– Yksi lähti lukioon Lapinlahdelle ja muut ammatillisiin oppilaitoksiin lähinnä Kuopioon ja Iisalmeen. He asuvat viikot siellä, lukiolaiset kertovat.

Lukion tänä vuonna aloittaneiden mielestä lukio pitäisi säilyttää Rautavaaralla, koska kotona asuminen on tärkeää.

– On myös taloudellisesti helpompaa, kun voi asua täällä. Lukion säilyttäminen vaikuttaa kunnan tulevaisuuteen, sanoo Stefanos Varlamitis.

Sofia Korhonen kertoo, että mietti viime vuonna myös muita vaihtoehtoja.

– Mutta ei minulla ole vielä kiire lähteä muualle.

Rautavaaralta on noin 50–60 kilometrin säteellä kolme lukiota: Nilsiässä, Sonkajärvellä ja Nurmeksessa.

Opiskelu muualla edellyttäisi todennäköisesti asumista arkipäivisin toisella paikkakunnalla.

Opiskelijoiden mielestä pienessä lukiossa parasta ovat opettajat, koska heillä on aikaa neuvoa.

Rautavaaran lukion tulokset ovat olleet hyvät. Viime vuonna lukio oli Pohjois-Savon paras, kun verrattiin lukion ylioppilastutkintomenestystä opiskelijoiden lähtötasoon.

Opettajat ovat yleensä tuttuja jo yläasteen puolelta.

– Kun samoja opiskelijoita on opettanut jo yläkoulusta asti, nuoren kehitystä saa seurata pitkään, sanoo maantiedon opettaja Mauri Tiainen.

Rautavaaran kunnanjohtajan Unto Murron mielestä lukio on säilytettävä. Sote-uudistuksen myötä 60 prosenttia kunnan toimivallasta siirtyy maakuntahallinnolle, mutta koulutus jää kunnan vastuulle.

– Lukio on keskeinen elementti kunnan kehittymisen kannalta. Perheet voivat äänestää jaloillaan.

Vuonna 2015 tehdyn selvityksen mukaan koko lukion lakkauttamisesta tulisi kunnalle 250 000 euron säästö.

– Lisäksi täytyy ottaa huomioon päällekkäisyys, koska lukion opettajia opettaa myös yläasteella.

Tänä vuonna lakkauttamisen säästövaikutus selvitetään uudelleen.

Murron mukaan lukion nettomenot ovat 411 000 euroa vuodessa. Siitä rahoitetaan valtionosuuksilla 197 000 euroa, jolloin kunnan osuudeksi jää 214 000 euroa.

Kunnan talousahdinko johtuu pitkälti kunnan takausvastuista Rautavaaran tietoverkko-osuuskuntaan, joka on asetettu saneeraukseen.

– Viime vuoden tilinpäätös on alustavasti pakkasella 2,2 miljoonaa euroa. Siinä suurin selittävä tekijä on Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan 1,8 miljoonan euron takauslaina, Murto sanoo.

Kunta etsii säästöjä ja lisää tuloja tänä vuonna monilla tavoilla. Yksi niistä on suositella kunnan työntekijöitä pitämään vapaaehtoisia palkattomia talkoovapaita.

Myös rakennusluvat käydään läpi 16 vuoden ajalta, sillä kunnalta jäänyt saamatta kiinteistöverotuloja avoinna olevien lupien takia. Kunta aikoo lisätä myös omistamiensa metsien hakkuita.