Riikinvoiman jätebunkkerista on löytynyt jopa käsikranaatti

Murskain seis! Siellä näkyy ratakisko.

Riikinvoima Oy:n ekovoimalaitokselle Leppävirralle päätyy poltettavan yhdyskuntajätteen seassa mitä ihmeellisimpiä esineitä.

– Tässä on puolimetrinen ratakiskon pala, tuossa kymmenen kilon kahvakuula ja sen vieressä käsikranaatti. Onneksi kranaatista oli poistettu sytytin ennen kuin se e päätyi tänne, näyttää toimitusjohtaja Juha Räsänen.

Laitokselle on kerätty pieni kokoelma jätteen seasta poimittuja esineitä. Ne eivät kuuluisi missään tapauksessa Riikinvoimalle. Löytöjä esitellään ekovoimalassa vieraileville ryhmille.

Suuri lasipurkki on täynnä pinnaltaan mustuneita kolikoita ja ruokailuvälineitä, ja pilkistääpä sieltä ainakin yksi jalokivisormus.

– Nämä ovat käyneet läpi polton 850 asteessa ja löytyivät kiertopetikattilan pohjatuhkasta. Otimme vain pienen osan talteen esiteltäväksi vieraille, Räsänen kertoo.

Karkeasti arvioiden noin viisi prosenttia laitokselle tuodusta jätteestä on palamatonta, kuten keramiikkaa, metallia ja kiveä. Se palautuu kierrätykseen.

"Suomalaiset ovat mallikkaita lajittelijoita"

Vääränlaiset jätteet eivät ole eivät ole mikään pikkujuttu kahdeksalle Suomessa yhdyskuntajätettä energiaksi polttavalle laitokselle.

Isot metalliesineet saattavat rikkoa laitteet, jumittaa murskaimet ja ainakin tylsistyttää murskaimissa pyörivät terät käyttökelvottomiksi. Korjaaminen ja ylimääräinen huolto ovat kallista puuhaa.

– Jos operaattori havaitsee monitorista jotain vaarallista jätteen seassa, prosessi pitää pysäyttää ja käydä penkomassa se käsin pois bunkkerissa. Kerran murskaimeen oli menossa nestekaasupullo, Räsänen muistelee.

Jätelaitosyhdistyksen (JLY) kehityspäällikkö Timo Hämäläinen kuitenkin kertoo, ettei väärän jätteen aiheuttamia, vakavia laiterikkoja satu Suomessa joka jätevoimalalle edes kerran vuodessa.

– Kyse on yksittäistapauksista. Suomalaiset ovat mallikkaita jätteiden lajittelijoita ja siihen opitaan jo lapsena, hän sanoo.

Happipullo on pahin painajainen

Räsäsen pahin painajainen on paineilmahappipullo. Niitä ei ole onneksi Riikinvoimalle tullut.

Keskikokoinen happipullo aiheutti pari vuotta sitten erittäin vaarallisen räjähdyksen Korkeakosken hyötyvoimalaitoksella Kotkassa.

– Raju räjähdys vavahdutti koko rakennusta ja sai aikaan nopean hätäpysähdyksen. Siinä olivat työntekijätkin vaarassa. Vaurioiden korjaaminen maksoi satoja tuhansia euroja.

– Happipullo ei ole kuitenkaan se pahin mahdollinen. En halua edes sanoa, mikä voisi olla pahinta. Kerran jätteen seasta löytyi päältäistuttava ruohonleikkuri, kertoo Kotkan laitoksen toimitusjohtaja Vesa Pirtilä.

Riikinvoima on Suomen ainoa laitos, missä jätteet murskataan ja murske poltetaan kiertopetikattilassa. Muissa laitoksissa on arinakattilat, mihin jätteet laitetaan sellaisenaan jätepusseissa.

– Murskaaminen takia meillä on ehkä hieman muita paremmat mahdollisuudet havaita vaaralliset esineet jätteen seasta, mutta riski on koko ajan olemassa, Räsänen korostaa.

Faktaa: Jäte energiaksi ja kiertoon

Sekajäte on sekalainen loppujäte, mistä on lajiteltu muun muassa kaikki uusioraaka-aineeksi kelpaava sekä vaarallisen jätteet.

Yhdyskuntajätettä syntyy vajaa 500 kiloa per suomalainen vuodessa.

Suomalaisten jätteistä päätyi kierrätykseen 18 ja kaatopaikalle 17 prosenttia.

Sekajätteeseen saa laittaa muun muassa kaikki muovit, vaipat, posliinia ja keramiikkaa, hehku- ja halogeenilamppuja, huonokuntoisia tekstiilejä sekä tuhkaa ja tupakantumppeja.

Sekajätteeseen ei saa laittaa esimerkiksi biojätettä, metallia, paperia, lasipulloja ja -purkkeja.

Riikinvoima Oy:n ekovoimalaitos aloitti jätteenpolton viime syksynä. Nyt laitos käy täydellä teholla.

Riikinvoimalla poltetaan 145 000 tonnia jätettä vuodessa. Laitos tuottaa 90 GWh sähköä sekä 180 GWh kaukolämpöä vuodessa.

Riikinvoimalla poltetaan 58 kunnan ja noin 660 000 ihmisen yhdyskuntajätteet.

Laitoksen omistavat Varkauden Aluelämpö Oy sekä kahdeksan kunnallista jätelaitosta.

Uusimmat

Savo

Snellmaninpuiston parturointi alkaa maanantaina – talvella puistossa käytössä vain yksi väylä neljästä

Kuopion vankilasta löytyi huumeita – ehdotonta tuomiota istuvalle lisää vankeutta

Savoon 3,5 miljoonaa euroa tukea Veikkauksen voittorahoista

Ylä-Savon tulevaisuusfoorumi saamassa tuulta alleen - Pielavedeltä vihreää valoa

Paikallinen kiinteistösijoittaja osti teollisuustontin Pielaveden kirkonkylältä – hankki aiemmin myös teollisuushallin

Suomen köyhin kunta antoi eniten hyväntekeväisyyteen – Rautavaaran Yhteisvastuu-potti omassa luokassaan

Ammattivarkaat kiersivät 17 myymälää kuukaudessa eri puolilla Suomessa – joka liikkeestä laukuttain tavaraa mukaan

Huumeita tilannut mies etsi myynnissä olleita asuntoja, joiden postilaatikoita yritti käyttää salaa tilauksiinsa

Kuinka seurakuntavaaleissa kävi sinun kotipaikkakunnallasi? Katso tästä läpimenneet

Kuopion yhteiseen kirkkovaltuustoon lähes puolet uusia

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.