Saksanseisoja on koirahiihdon formula

Koirahiihto on vauhdikas laji, jos narun päässä on vahva ja vetohaluinen koira. Lisäksi tarvitaan peruskuntoa vapaan tyylin hiihtoon sekä varusteet.

Koiran rodulla ei ole väliä, mutta kovimpia kyytejä tarjoaa saksanseisoja. Koirahiihtoa harrastava Olli Kolari kutsuu rotua lajin formulaksi.

– Saksanseisojalla on voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Se tykkää juosta ja usein motivaatioksi riittää pelkkä vauhdin hurma.

Hän arvioi koirahiihdon suosion olevan nousussa.

– Viime vuonna valjakkourheilijat saavuttivat toiseksi eniten arvokisamitaleja, 19 EM-mitalia. Suomessa valjakkourheilun ja koirahiihdon taso on kova harrastajamääriin nähden.

Laji kannattaa aloittaa kunnon varusteilla, jotka saa alle sadalla eurolla. Niistä pääsee jyvälle Valjakkourheilijoiden liiton ja Suomen Palveluskoiraliiton kautta.

Kolari korostaa, että koiralla on oltava hyvin istuvat ja hiertämättömät valjaat. Juoksijan vyössä on avokoukku tai paniikkilukko. Joustavan vetovyön pituus on 2–3 metriä.

Koiran pitää olla peruskoulutettu. Sen on ymmärrettävä etenkin seis-käsky. Koira oppii myös oikealle, vasemmalle ja suoraan -ohjeet.

Hiihtäjä ei voi lasketella koiran perässä vaan töitä on tehtävä koko ajan. Etenkään ylämäissä koira ei saa rasittua liikaa. Narun on oltava tiukalla alamäessäkin. Kolarin mukaan silloin jarrutellaan, koska koiran jalkoja säästetään kovalta iskutukselta.

– Turvallisuus otetaan huomioon eli omat kyvyt vauhtiin nähden. Koiran käyttäytyminen voi olla ennalta arvaamatonta kovissa vauhdeissa, vaikka se ei muuten lenkeillä reagoisikaan ihmisiin tai muihin koiriin.

Koira on urheilijoiden tapaan lämmitettävä ennen hiihtoa ja jäähdyteltävä sen jälkeen. Juotavaa on oltava tarjolla.

– Pakkasella lämmittelyn merkitys kasvaa.

Kylmiltään ei saa lähteä pitkille hiihtolenkeille, koska koira väsyy lajiin.

– Retkihiihdossakin olisi maltettava aloittaa lyhyistä matkoista ja alhaisista vauhdeista, koska hiihdossa vauhdit ovat kovempia ja rasitus suurempi kuin kävellen tai juosten.

Koiran peruskuntoa rakennetaan juoksemalla tai pyöräilemällä sen kanssa. Koiraa voi uittaa, juoksuttaa hangessa tai pitää vapaana metsässä – mutta maanomistajan luvalla ja lakien mukaan.

Kesällä ei treenata, koska koira läkähtyisi lämpöön.

Kun Kolarin Kåre-koiralle puetaan valjaat, se tietää saavansa juosta lujaa.

– Kilpakoiria ei vedätetä periaatteessa muulloin. Aina mennään täysillä, kun valjaat ovat päällä.

Kilpakoirat on opetettu ohittamaan hyvin.

– Ne saattavat ohittaa todella läheltä hiihtäjiä, mutta pyrkivät suoraan ohi välittämättä ohitettavasta. Nopeampi koirahiihtäjä väistää ja varoittaa edellä menijöitä ajoissa, hidastaa vauhtia ja ohittaa hallitusti tarvittaessa koira jalan rinnalla.

Juoksunälkäiset koirat nauttivat juoksuhiihdosta.

– Tämä antaa kuntoa sekä koiralle että ohjaajalle. Yhteistyö vahvistuu ja mieli rauhoittuu.

Kuopiossa koiran kanssa saa hiihtää Ala-Antikkalan 1,6 kilometrin ladulla maanantaisin ja torstaisin klo 20–22.

– Koirat oppivat kierroksen lyhyyden, eivätkä tee täysillä töitä useita kierroksia peräkkäin kierrettäessä.

Kilpailutreenaaminen ei onnistu perinteisillä, usein jäälle tehtävillä kapeilla koiraladuilla.

– Treeniin tarvitaan luisteluhiihdon mahdollistava ja korkeuseroiltaan vaihteleva latu.

Saksanseisojat viilettävät noin 30 kilometrin keskivauhdilla.

Muun muassa MM-kisoihin Alaskassa osallistunut Samuli Nissinen kertoo, että kahdella koiralla mennään lujempaa.

Hän toivoo, että koiran kanssa pääsisi harjoittelemaan laajemminkin Puijolle vaikka varhain aamulla tai valottomalle ladulle pimeällä.

– Meillä on hyvät otsalamput.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.