Savo-Karjalan kansanedustajat ottavat kantaa EU:n aluekehitysrahojen jakoperusteiden muuttamiseen – "Viedään tuhkatkin pesästä -meininki"

Savo-Karjalan kansanedustajat ottavat kantaa Euroopan unionilta saamien rakennerahastotukien jakautumiseen Suomessa.

Julkisuudessa on käyty keskustelua tukien kohdentamisesta sen jälkeen, kun Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolaisen sanoi Ylen haastattelussa, että varoja tulisi kohdistaa enemmän Etelä- ja Länsi-Suomeen. Hänen mukaansa EU:n rakennerahoilla saataisiin Etelä- ja Länsi-Suomessa enemmän aikaan.

Elinkeinoministeri Katri Kulmusen (kesk.) johtaman työryhmän odotetaan tekevän päätös aluetukien kansallisesta jakautumisesta vuosille 2021-2027 lähikuukausina. Rakennerahastojen aluetukea kohdistetaan tutkimuksen, työllisyyden ja esimerkiksi pienien liikennehankkeiden käynnistämiseen.

Itä- ja Pohjois-Suomi saivat vuosille 2014–2019 rakennerahastojen aluetukea yhteensä 773 miljoonaa euroa. Määrä noin kaksi kolmasosaa Suomen kokonaispotista. Etelä- ja Länsi-Suomen yhteispotti on noin 320 miljoonaa.

 

Kansanedustajat Seppo Eskelinen (sd.) ja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) Joensuusta kommentoivat tiedotteessaan, että EU:n rakennerahastojen myöntämä tuki ja siihen kytköksissä oleva kansallinen rahoitus on tarkoitettu tasaamaan alueellisia eroja maiden sisällä.

– Nyt esitetyt vaatimukset tukien vahvemmasta kohdistamisesta Etelä- ja Länsi-Suomeen ovat täysin kohtuuttomia, kansanedustajat sanovat tiedotteessaan.

Kansanedustajien mukaan Itä-Suomi on edelleen useilla mittareilla jäljessä muuta maata.

 

Lue myös: Etelä- ja Länsi-Suomi haluavat kupata itäsuomalaisten rahoja – "Vauraampi osa Suomea haluaa lisää euroja"

 

Myös perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen Outokummusta kommentoi, että rakennerahaston tavoitteena on kaventaa alueiden eriarvoisuutta.

– Tulee pitää mielessä, että huomattava osuus tukirahoista on myönnetty nimenomaan pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tueksi, joiksi EU määrittelee Itä- ja Pohjois-Suomen. On kohtuutonta siirtää näitä tukia vauraammille maakunnille Itä- ja Pohjois-Suomen kustannuksella, Antikainen sanoo tiedotteessaan.

 

Outokumpulainen kansanedustaja Hanna Huttunen (kesk.) kuvailee tiedotteessaan olevansa tuohtunut Ossi Savolaisen keskittämispuheista.

– Viedään tuhkatkin pesästä -meininki tuntuu levinneen Helsingin pormestari Jan Vapaavuorelta jo alueen maakuntajohtajaankin, hän kommentoi tiedotteessa.

Ossi Savolainen sanoi Ylen haastattelussa myös ihmettelevänsä, eikö hallituksen pitäisi pyrkiä parantamaan työllisyyttä siellä, missä töitä ja työntekijöitä on tarjolla. Huttunen vastaa Savolaisen kommenttiin tiedotteessaan:

– Olen täsmälleen eri mieltä: ne alueet, jotka jo menestyvät, eivät tarvitse tukea vaan ne alueet, joilla menee huonommin.

Euroopan unioni

Itä- ja Pohjois-Suomi saa aluetuesta yli puolet

Vuosille 2014–2019 Itä- ja Pohjois-Suomi ovat saaneet rakennerahastojen aluetukea yhteensä 773 miljoonaa euroa. Se on noin kaksi kolmasosaa Suomen kokonaispotista. Etelä- ja Länsi-Suomen yhteispotti on noin 320 miljoonaa.

Pohjois-Savo saa rakennerahastojen aluetukea yhteensä noin 150 miljoonaa euroa. Pohjois-Savon suurimpia yksittäisiä EU-tukien saajia ovat Itä-Suomen yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu.

Aluetuen lisäksi Euroopan unioni jakaa alueiden kehittämiseksi erillisen maaseutuohjelman rahoitusta. Käytössä on myös kansallisia tukia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etelä- ja Länsi-Suomi haluavat kupata itäsuomalaisten rahoja – "Vauraampi osa Suomea haluaa lisää euroja"