Savolaisilla vippaa muita useammin

Kylähullujen killan puheenjohtaja ja tänä vuonna Valtakunnan virallisen kylähullun toimikautensa lopettava Arja Huovinen sanoo, että Savossa kraanavedessä täytyy olla jotakin. Savonmaalla on neljän kylähullun tihentymä, jollaista ei muualla Suomessa ole.

Leppävirtalainen Huovinen on kylähullu numero 13. Hänen lisäkseen Savosta on valittu kylähulluksi mäntyharjulainen Päivi Lepistö, Savonlinnan Haukiniemeltä hulluuttaan levittävä Juha ”Norppa” Taskinen sekä Varkauden Harjurannan Esko ”Eko” Ropponen.

Huovinen itse ei ole niin hullu, että olisi unohtanut käytöstavat.

– Tämän päivän yleinen julkinen keskustelu: miten helposti ollaan iskemässä puukolla selkään. Ei ole käytöstapoja enää, ja ollaan tukkanuottasilla.

Huovinen on vastakkainajattelun vastustaja.

– Ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta asioista voidaan keskustella.

Viimeisin valittu kylähullu Arja Huovinen avasi perjantaina haun 14. virallisen kylähullun löytämiseksi. Leppävirran kunnantalolle oli kokoontunut Huovisen seuraksi viisi muuta aikaisempaa kylähullua. Joukossa oli myös ensimmäinen virallinen kylähullu Helmer Pesonen.

– Kylähullun idea lähti Töysän kunnasta. Minulle sanottiin, että älä missään nimessä ota vastaan tuollaista titteliä. Että et pysty enää myymään mitään.

Pesonen on muun muassa perustanut etanafarmin Sumiaisiin ja toiminut tyrniuskon saarnamiehenä.

– Olen tyytyväinen, että olen saanut kehittää kaikenlaisia asioita. Nyt homma on muuttunut kokonaan. Alussa oli vähän kahnausta viranomaisten kanssa.

Esko Ropponen mainitsee, että kylätoiminta on ollut kilvoittelua.

– Etenkin oman kylän osalta. Järjestettiin 15 hanketta, joihin käytettiin rahaa 274 000 euroa. Toimintaryhmätyö ja kylätoiminta liittyvät hyvin läheisesti toisiinsa. Kymmenet ja kymmenet laiturit ja kylätalot tuskin olisivat ilman hanketoimintaa siinä mallissa mitä ovat tänä päivänä.

– Minulla on ollut todella hyvä henkireikä olla aina menossa, Ropponen sanoo kylähulluudestaan.

 Seuraavalta kylähullulta odotetaan luovaa, tuloksellista, kaukokatseista, kylähullulle sopivaa toimintaa kylätoiminnassa ja paikallisessa kehittämisessä.

– Nyt on virka auki. Kyläksi katsotaan myös kaupunki, Arja Huovinen huomauttaa.

– Lisäksi arvostetaan luovuutta, sosiaalista vastuuta, kotiseutuhenkeä sekä arvaamattomuutta ja erilaisuutta. Itsekin kun olen kylähullujen parissa ollut, olen sanonut, että olen päässyt lajitoverieni joukkoon.

Virallisista kylähulluista koostuva valtakunnan kylähullujen kilta on kirjannut toimintasuunnitelmaansa myös kansainvälisen työn.

– Vuonna 2017 viemme kylähulluaatetta Ruotsiin. Katsotaan, saadaanko maaseutuparlamenttiin Ruotsin ensimmäinen kylähullu, Huovinen sanoo.

Suomen ensimmäinen Maaseutuparlamentti pidetään Leppävirralla 1.–3. syyskuuta. Lauantaina 2. syyskuuta julkistetaan XIV Valtakunnan virallinen kylähullu.

Kylähullua voi esittää lomakkeella osoitteessa virallisetkylahullut.blogspot.fi.