Sote-kuntayhtymä pompotteli saattohoitopotilasta 350 kilometriä paikasta toiseen – Tutkija: Tuskin ainoa tapaus

Keuhkosyöpää sairastanut, heikkokuntoinen heinäveteläismies joutui matkustamaan puolentoista vuorokauden aikana noin 350 kilometriä hoitopaikasta toiseen. Heinävedellä ei ollut hänelle luvattua saattohoitopaikkaa.

Miehen sisarukset tekivät tapauksesta muistutuksen Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymään, Siun soteen.

– Olemme tapahtuneesta järkyttyneitä. Tämän täytyy jäädä viimeiseksi. En tiedä toista yhtä räikeää tapausta.

– Päätöksiin tarvitaan maalaisjärkeä ja inhimillisyyttä. Kehittämistoimet ovat jo alkaneet Heinäveden tapauksen ansiosta. Pyrimme esimerkiksi jatkossa varmistamaan, että mahdollisimman monessa terveyskeskuksessa on saattohoitopaikkoja, sanoo Siun soten ikäihmisten palveluista vastaava toimialajohtaja Eija Rieppo.

Kotihoito ei tullut apuun

Jo saattohoidossa olleen ja yksin asuneen, 64-vuotiaan syöpäpotilaan pyöritys alkoi, kun hän kaatui tammikuussa kotonaan Heinävedellä. Miehen löysi häntä päivittäin auttamassa käynyt, yksityinen sosiaalialan yrittäjä.

– Mies oli myös kotihoidon asiakas. Soitin heti sinne ja pyysin apua. Sain neuvoksi soittaa ambulanssin. Asia ei kuulemma kuulunut kotihoidolle.

–  Ambulanssi tuli 2,5 tunnin päästä. Asiakkaani makasi lattialla, koska en pystynyt, enkä edes uskaltanut nostaa häntä yksin, yrittäjä sanoo.

Ambulanssi vei miehen Heinäveden terveyskeskukseen, mistä lääkäri passitti hänet paaritaksilla yhteispäivystykseen Joensuuhun.

– Veljelleni oli luvattu saattohoitopaikka Heinävedeltä, mutta sen sijaan hänet vietiin Joensuun kautta maakunnan toiselle laidalle.

– Meille omaisille ei edes ilmoitettu asiasta. Asia selvisi vasta, kun puheluihimme lopulta vastattiin, sisar kertoo.

Heinävedeltä on matkaa Joensuuhun noin 80 ja Lieksaan 170 kilometriä.

Tieto saattopaikasta ei välittynyt

Selvityksestä ilmenee, että Heinävedellä olisi ollut vapaa saattohoitopaikka. Tieto ei kuitenkaan välittynyt lääkärille, sillä jonojärjestelijä ei ollut töissä.

– Tämä paljasti epäkohdan. Rakennamme nyt varajärjestelmää sijoittajasairaanhoitajille, Rieppo kertoo.

Sisar ihmettelee, miksei kotihoito auttanut.

– Veljeni olisi voinut odottaa vuorokauden saattohoitopaikkaa kotona, jos kotihoito olisi käynyt siellä seuraamassa tilannetta, hän sanoo.

Palveluesimies Maarit Luostarinen Heinävedeltä ei halunnut kommentoida asiaa.

Mies saapui yhteispäivystykseen Joensuuhun illansuussa. Lääkäri tutki hänet ja lähetti taksilla yli 90 kilometrin päähän Lieksaan. Sinne mies saapui hieman ennen puolta yötä.

– Kukaan ei kerro, saiko veljeni edes ruokaa koko päivänä. Kauheaa, että saattohoidossa olevaa ihmistä riepotellaan tuolla tavalla, sisko sanoo.

– Siitä ei hyvää seuraa, jos ajatellaan vain numeroita, eikä ihmisiä, varoittaa asiakkaansa kohtelusta järkyttynyt sosiaalialan yrittäjä.

Sisar sai seuraavana iltana klo 19.45 puhelun. Veli oli tuotu Heinävedelle ja saanut lopulta saattohoitopaikan. Kaatuminen ei ollut aiheuttanut murtumia, eikä muita vammoja. Veli kuoli 10. helmikuuta.

– Olen vilpittömästi pahoillani. Kiitos omaisille, että toivat asian tietoomme, sanoo Siun soten päivystyksen ylilääkäri ja ensihoidon vastuulääkäri Susanna Wilen.

– Siun sotessa on korostettu vuodepaikkojen yhteiskäyttöä. Periferiassa on enemmän tilaa kuin Joensuun keskustassa. Ajatus on hauska ja taloudellinen, mutta ei toimi käytännössä. Heinäveden tapaus on siitä surullinen ääriesimerkki, vastuulääkäri toteaa.

Omainen ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään, eikä paljastaa veljensä nimeä.

Vanhustutkimuksen emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä on varma, että maakunnalliset sote-alueet vievät terveyspalvelut entistä kauemmaksi. Hän ei kannata sote-uudistusta.
 

Vanhustutkija: Tuskin ainoa tapaus

Vanhustutkimuksen emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä ei usko, että heinäveteläisen saattohoitopotilaan tapaus on ainutkertainen.

– Yhteiskunta kaltoin kohtelee vanhuksia sekä saatto- ja omaishoidossa olevia, mutta epäkohtia peitellään. Minua ihan inhottaa nykyisin lukea sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksia. Ne ovat kauempana käytännöstä kuin kuu maasta, hän täräyttää.

Kivelä on varma, että maakunta- ja sote-uudistukset vain pahentavat vanhusten ja sairaiden asemaa, mutta säästöjä ei synny, eikä hoitoon pääsy helpotu. Hän toivoo, että uudistukset kariutuvat ja terveyskeskukset pysyisivät itsenäisinä.

– Maakuntahallintoon ei riitä jatkossa tarpeeksi ihmisiä puolustamaan oman alueen etuja. Hoito viedään yhä kauemmaksi. Työssäkäyvillä ei ole silloin aikaa, eikä eläkeläisillä varaa käydä omaistensa luona.

Kivelä muistuttaa, että jo Kainuun maakuntamallikokeilu 1990-luvun puolivälissä nosti epäkohdat esiin.

– Vanhuksia vietiin jo silloin kauheaa ravia hoitoon kauas kotoa ja kaikki valittivat. Ei kai enää tehdä samaa virhettä?

– Pitääkö kaikkien kohta muuttaa maalta kaupunkiin, että saisi hoitoa? Sellainen ei ole mahdollista, eikä kaikilla ole siihen edes varaa. Palveluiden pitää pysyä ihmisten lähellä.

Työryhmä miettii saattohoitoa

Pohjois-Savon sote-hankejohtaja Leila Pekkanen pitää mahdottomana ajatusta, että saattohoitopotilasta vietäisiin tulevaisuudessa Pohjois-Savossa hoitoon toiselle puolelle maakuntaa.

– Eihän sellainen olisi inhimillistä. Ihmiselle kuuluu arvokas loppu. Olemme kiinnittäneet maakunnallisen soten valmistelussa erityistä huomiota saattohoitoon. Työryhmä miettii, kuinka se saadaan toimimaan mahdollisimman hyvin ja lähellä, hän kertoo.

Lopulliset tulevaisuuden linjaukset Pohjois-Savon terveyskeskuksista ja niiden vuodepaikkojen määristä ovat vielä kesken.

– Palvelutarve ei vähene ja vuodepaikat jäävät järkeville paikoille. Kallista, ympärivuorokautista hoitoa ja vuodeosastoja ei voi olla joka paikassa, hän korostaa.

Faktaa: Vuodenpaikat vähenevät:

Vuoden 2017 alussa Manner-Suomessa oli 544 terveysasemaa.

Terveysasemista 9,2 prosenttia oli ulkoistettuja.

Sote-uudistuksen ennakoidaan vähentävän terveyskeskuksia.

Valtakunnallisen linjauksen mukaan tuhatta suomalaista kohti tulee jatkossa olla yksi terveyskeskuksen vuodepaikka.

Vuoden 2017 alussa aloittanut Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan 13 kunnan ja eteläsavolaisen Heinäveden julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Siun soteen kuuluvat myös Pohjois-Karjalan keskussairaala, pelastuslaitos ja ympäristöterveys.

Siun soten alueella asuu noin 170 000 ihmistä.

Lähteet: mm. THL ja tilastokeskus.