Suomen Hoivatilat rakennuttaa Iisalmeen viidennen kohteen – "Tärkeää on se, kuka palvelut tuottaa eikä tilojen omistus", Kuntaliiton asiantuntija sanoo

Suomessa on parin vuoden sisällä kasvanut uudentyyppistä kiinteistöyritystoimintaa. Kunnissa on yleistynyt käytäntö, jossa ulkopuolinen yritys suunnittelee, rakennuttaa, rahoittaa ja omistaa hoiva- tai palvelualan kiinteistön. Se vuokraa kiinteistön palvelun tuottajalle, joka on yksityinen tai julkinen.

Esimerkiksi Suomen Hoivatilat Oyj on saanut parin vuoden sisällä Iisalmessa viisi kohdetta, joissa se rakennuttaa kiinteistön palveluntuottajan tarpeiden mukaan ja vuokraa käyttäjälle.

Keskiviikkona Iisalmen Lippuniemessä vietettiin Rebekan Hoitokodin harjannostajaisia. Yrityksellä on ollut pitkään toimipaikka Sonkajärvellä, ja nyt se laajentaa Iisalmeen. Rakenteilla on tehostetun palveluasumisen yksikkö 30 vanhukselle.

Hoivatilat on rakentanut kymmenvuotisen historiansa aikana eri puolille Suomea pääkaupunkiseudulta Rovaniemelle noin 150 kiinteistöhanketta.

Muita alan toimijoita on esimerkiksi Parmaco, joka on rakentanut Melalahden päiväkodin Riistavedelle ja Länsi-Puijon esikoulun Kuopioon. Yritys vuokraa siirrettäviä ja muunneltavia rakennuksia.

– Yrityksiä on aika paljon ja kieltämättä ne pystyvät tuottamaan kiinteistöjä aika kilpailukykyiseen hintaan ja ennen kaikkea sopiviin aikatauluihin, Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi toteaa.

Hän pitää hyvänä, että kunnilla on vaihtoehtoja itsetekemiselle.

– Toimitilat ja rakennukset ovat varsinaisen toiminnan tukipalveluita. Pihvi on se, kuinka paljon kunta ulkoistaa omia palveluitaan, olipa kyse päivähoidosta tai muusta hoivapalvelusta. Se on tärkeämpää kuin kysymys, kenen omistamissa tiloissa toimitaan.

Käyttäjän kannalta uusi kiinteistö voi olla parannus, jos se korvaa kunnan ikääntyneen ja huonokuntoisen tilan.

Kuntien kannattaa Niemen mukaan miettiä, myyvätkö vai vuokraavatko tontit, joihin yritykset rakentavat.

– Kunnan maaomaisuus on tietynlaista strategista omaisuutta, jota pystyy kontrolloimaan, kun vuokraa tontin, Niemi sanoo.

Lisäksi kunta saa tonteista vuokratuloja. Esimerkiksi Iisalmessa torin vieressä olevasta tontista alkaa keväällä juosta 40 vuoden tyhjyyden jälkeen vuokra, kun Hoivatilat rakennuttaa Vetrean ja Iisalmen kaupungin asunto-osakeyhtiön Petterinkulman yhteisen hoiva- ja asuintalon.

Niemi ei näe yksityisten rakentamista kiinteistö- vaan enemmänkin sopimusteknisenä riskinä.

– Kuntien kannattaa käyttää hyviä asiantuntijoita sopimusten laatimisessa. Silloin riskit ovat hallittavissa.

Tiloissa toimiva kunta tai yritys sitoutuu pitkään vuokrasopimukseen, mutta Niemi huomauttaa, että sitoutuminen on pitkä silloinkin, jos otetaan velkaa ja tehdään rakennus itse.

Suomen Hoivatilat tekee käytännössä pitkälti samaa kuin kunnan tekninen toimi silloin, kun kunta rakennuttaa itse. Yritys etsii tontin, hakee rakennusluvat, kilpailuttaa arkkitehtisuunnittelun ja urakoitsijat, rahoittaa hankkeen ja jää kiinteistön omistajaksi.

– Toimintamallimme avulla pystymme vastaamaan kuntien nopeisiin tilatarpeisiin. Tilat voivat olla tontin hankinnasta vuoden päästä asiakkaan käytössä, hankepäällikkö Elina Suikki Suomen Hoivatiloilta sanoo.

Suomen Hoivatilat

Perustettu 2008, listautui pörssiin 2017.

Pääpaikka Oulussa.

Liikevaihto viime vuonna 17,1 me. Kasvua lähes 40 % edellisvuodesta.

Kiinteistöjen vuokrasopimuskannasta 8 % on Kuopion alueella.

Työntekijöitä 19.

Ei ole rakennusliike, vaan rakennuttaa, suunnittelee ja omistaa kiinteistön.

Kohteita Savossa: Iisalmessa kaksi päiväkotia ja kolme hoivakotia, Siilinjärvellä iso hoivakoti ja päiväkoti, Kuopiossa useita päiväkoteja, Varkaudessa yksi päiväkoti, Pieksämäellä hanke alkamassa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Rebekan Hoitokoti laajentaa Sonkajärveltä Iisalmeen – Riitta Hynynen on luopumassa Hoitokoti Kultasirkusta