Suonenjoki valmistautuu suurinvestointiin: Uima- vai liikuntahalli, vaiko molemmat?

Idea uudesta liikuntahallista syntyi yhden mukaan siksi, että nykyinen uimahalli on käyttöikänsä päässä ja vaatii suurta peruskorjausta.

Toisesta idean taustalla on se, että yhteiskoulun oppilaille tarvitaan lisää sisäliikuntatilaa eli toinen liikuntasali.

Kun nämä tarpeet yhdistetään, on ostoslistalla iso liikuntahalli, jonka yhteyteen rakennetaan uusi uimahalli. Kustannusarvio on 12–15 miljoonaa euroa.

Suonenjoen kokoiselle kaupungille näin iso investointi on suuri haaste. Mittaluokkaa kuvaa hyvin se, että kuluneella valtuustokaudella neljän vuoden aikana kaupungin kaikki investoinnit ovat yhteensä noin 25 miljoonaa euroa. Halliyhtälöä pääsee ratkomaan uusi kaupunginvaltuusto.

Iisveden Kirin puheenjohtaja Mika Rukolasta liikuntasalista pitäisi rakentaa kerralla riittävän suuri. Hänen lempilapsensa on salibandy.

Vanhan sisäilmaongelmaisen Kaatron koulun sali on ainut paikka, missä sitä Suonenjoella voi pelata.

– Mutta ei täydellä kentällisellä. Kaupungissa on tosi iso tarve jaettavalle isolle salille, puhuu Rukola muidenkin lajien puolesta ja jatkaa, että tarvitaan myös kuntosali ja katsomot.

Kaupunki ja urheiluseurat ovat kartoittaneet tarpeita yhdessä.

– Siinä tuli esille, että salivuorojen hinnat nousisivat uuden hallin myötä. Olemme ehdottomasti valmiit maksamaan lisää, jos saamme hyvät olosuhteet.

 

Mika Rukola puhuu palloiluhallin puolesta, johon pitäisi saada myös kuntosali. Nykysali ei täytä esteettömyysvaatimuksia. Kuva: Marko Happo
 

 

Uinninohjaaja Kurt Köcher laittaisi luonnollisesti uimahallin liikuntasalin edelle.

– Martinlaakson uimahalli on tehty samaan aikaan kuin tämä. Se on korjattu jo kolmesti, tätä ei kertaakaan, kuittaa Köcher.

Köcher vastaa kuin poliitikko, kun kyse tulee siitä, riittäisikö uimahallin peruskorjaus vai pitäisikö rakentaa uusi.

–Niin, Pieksämäellä peruskorjaus on onnistunut yllättävän hyvin.

Köcher korostaa, että uimahalli on erittäin tärkeä palvelu kaupungissa.

– Se sopii kaikille yksivuotiaista satavuotiaisiin.

Vakioasiakas Ilmari Paananen käy uimassa 2–3 kertaa viikossa. Paananen epäilee, että liikunta- ja uimahallin rakentaminen yhtä aikaa on kaupungille aika mahdoton yhtälö.

– Tarpeita on monia. Kannattaa harkita tarkkaan, mihin rahat riittävät.

 

Ilmari Paananen on aktiiviuimari. Hänestä kaupungin on mietittävä tarkkaan, onko 12-15 miljoonan euron investointiin varaa. Kuva: Marko Happo
 

 

Entä mitä sanoo tähän kirstun vartija, Suonenjoen kaupunginjohtaja Juha Piiroinen?

– Lempyytä lukuun ottamatta meillä on koulut korjattu. Olemme painaneet investoinneissa jarrua. Jos suunnittelemme liikuntahallin hyvin ja pidämme talouden hanskassa, saamme sen toteutettua.

Piiroisesta liikuntahalli on vetovoimatekijä, mutta se on saatava maaliin oikeassa mittasuhteessa.

– Toiveissa vain taivas on rajana. Prioriteetti yksi kuitenkin on, että koulu tarvitsee lisää liikuntatilaa. Ennen kuin mitään päätetään, lähdemme tutustumaan muiden kuntien halleihin.

Fakta: Yksi loikkasi vaalien jälkeen

Suonenjoen kaupunginvaltuusto säilyy tulevalla valtuustokaudellakin 27-paikkaisena.

Viime kuntavaaleissa vuonna 2012 keskusta sai valtuustoon 11 paikkaa, vasemmistoliitto 4, sosialidemokraatit 4, perussuomalaiset 3, kokoomus 3 ja kristillisdemokraatit 2.

Pian vaalien jälkeen Irja Kasurinen kuitenkin loikkasi perussuomalaisista sosialidemokraattien valtuustoryhmään.

Viime kuntavaalien suurin voittaja oli perussuomalaiset, jotka lisäsivät kannatustaan 12,9 prosenttia. Kannatusta menetti eniten kokoomus; 8,3 prosenttia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.