Super-laudatur – kaksi pistettä vaille täydelliset yo-vastaukset

Joskus asiat loksahtavat paikoilleen ennalta arvaamatta. Kun kuopiolainen abiturientti Milka Kauhanen, 19, lähti lukiossa suorittamaan psykologian pakollista kurssia Yhdysvalloissa viettämänsä vaihtovuoden jälkeen, hän ei arvannut, että tästä oppiaineesta hän vielä kirjoittaisi huippupisteet ylioppilaskokeessa.

Niin kuitenkin kävi viime syksynä. Kauhanen kuului niiden seitsemän suomalaisen abiturientin joukkoon, jotka kirjoittivat joko täydet tai lähes täydet pisteet psykologiasta. Kauhasen saalis oli 40 pistettä 42:sta.

Milka Kauhanen opiskelee Kuopiossa taidelukio Lumitissa.

– Lähdin lukioon, kun en oikein tiennyt, mitä haluaisin tehdä. Lukio antaa miettimisaikaa.

Lukioaikana ajatukset ovat pomppineet ammatista ja opiskelualalta toiseen: historiasta lääketieteelliseen ja hammaslääketieteestä yhteiskuntatieteelliseen.

Nyt hän miettii myös sitä, voisiko psykologian opiskelu olla se suunta, johon hän tähtäisi kunhan kevään yo-kirjoitukset ovat ohitse.

Yo-menestyksen taustalta löytyy aito kiinnostus, joka heräsi jo ensimmäisellä lukion psykologian kurssilla.

– Opettaja osasi motivoida ja oma kiinnostus syttyi, Kauhanen pohtii nyt.

– Kun opiskelija aloittaa uuden aineen, on tärkeää, että opettaja saa innostumaan ja esittää tylsät osat mielenkiintoisesti.

Kauhanen on opiskellut kaikki psykologian tarjolla olevat kurssit yhtä lukuun ottamatta.

Opettajan, tässä tapauksessa Heli Mäntylän osuutta ei voi aliarvioida.

Kauhanen kertoo esimerkin. Kun tunnilla käsiteltiin kehityspsykologiaa, opettaja oli hankkinut luokkaan vieraaksi ihka oikean vauvan äiteineen.

– Nähtiin miten teoria toimii, Kauhanen kertoo.

Milka Kauhasen mielestä psykologian laudaturiin häntä siivitti ennen muuta vahva oma motivaatio ja kiinnostus psykologiaan.

Se johdatti laajentamaan tiedonhakua lukion oppikirjoista muun muassa alan lehtiin.

Viime syksyn kirjoituksissa hän valmistautui psykologian yo-kokeeseen maltillisesti. Mikään hikipinko hän ei tunnusta olevansa.

– Totta kai olin lukenut asiat jo tunnille, joten ei tarvinnut opiskella kaikkea alusta asti.

– En lukenut yo-kokeeseen paljon, vaan monella tavalla.

Kauhanen teki omia muistiinpanoja ja piirsi ajatuskarttoja. Tylsäksi kokemiaan teorioita hän lähestyi piirtämällä niistä sarjakuvia.

– Psykologian tunnilla olimme käsitelleet erilaisia tapoja opiskella. Meillä oli niitä vauvavierailuja ja teimme jäsentelyjä.

Hänen kokemuksensa mukaan oppiminen tehostuu, kun tietoa käsittelee ja jäsentelee monella eri tavalla. Toisaalta yo-kokeessa menestyäkseen täytyy myös selvittää itselleen, mitä pitää osata.

– Psykologiassa pitää osata myös tärkeimmät tutkijat ja tieteellinen sanasto, vaikka ne tuntuisivat tylsiltä. Eli ei kannata opetella vain sitä mikä kiinnostaa.

Koetilanteessa hän teki perustehtävien rinnalla molemmat jokeritehtävät, joista tuli täydet pisteet. Aika riitti hyvin.

– Koe lähti ylioppilastutkintolautakuntaan 34 pisteenä, joten aika paljon se nousi siellä, Kauhanen iloitsee.

Englanti ja psykologia on nyt suoritettu, keväällä vuorossa ovat pitkä matematiikka, äidinkieli ja biologia.

Sitten jossain siellä edessä päin odottaa uusi elämänvaihevaihe: ehkäpä se psykologian opiskelu yliopistossa.

– Minua kiinnostaa erityisesti kognitiivinen psykologia ja neuropsykologia, Kauhanen sanoo.

Fakta

Psykologian opettajien liito ja Psykologiliitto palkitsivat stipendeillä ja kunniakirjoilla seitsemän abiturienttia, jotka kirjoittivat niin kutsutun super-laudaturin psykologian yo-kokeesta syksyllä 2015.

Palkitut yo-kokelaat ovat Helsingistä, Tampereelta, Kuopiosta ja Oulusta. Kaksi heistä kirjoitti täydet 42 pistettä, kaksi 41 pistettä ja kolme 40 pistettä. Kuopiolainen Milka Kauhanen oli yksi 40 pisteen kirjoittajista.