Täysin purjein taipaleella

Kuopion Pursiseura on perustettu monta kertaa. Ensimmäisen kerran seuran perusti opettaja Alex Hinze vuonna 1875. Kun Hinze pari vuotta myöhemmin muutti Kuopiosta, toiminta lakkasi.

Nykyinen seura pitää esi-isänään 4. helmikuuta 1889 perustettua Kuopion Pursiyhdistystä, jonka perustamiskokous pidettiin ravintola Bodega Espanolassa.

Heti valittiin toimikunta kehittämään seuraa. Tätä porukkaa voi pitää ensimmäisenä hallituksena. Siihen kuuluivat kaupunginlääkäri B. Johnsson, kapteeni C. Sundman, kauppias Aapeli Tolonen, rautakauppias I. Löf ja toimittaja Johannes Brofeldt. Brofeldt muutti nimensä 1907 ja tuli sittemmin tunnetuksi kirjailija Juhani Ahona.

Lopulta Bobrikovin aika jätti jälkensä. Innokkaat pursiaktivistit Brofeldtin veljekset Pekka ja Kaarlo pakenivat maasta, koska heitä uhkasi karkotus Siperiaan. Juhani Aho lähti vapaaehtoisesti Italiaan. Niin hiipui pursiyhdistyksen toiminta.

Käytännön taidot korostuvat

Vuonna 1906 puhalsivat uudet tuulet. 25. tammikuuta perustettiin Savon Pursi-Seura, jonka säännöt Keisarillinen Suomen Senaatti hyväksyi heinäkuussa. Seuran tarkoitus oli purjehdus, soutu ja muitten kilpailujen ja harjoitusten avulla edistää purtten rakentamistaitoa ja hoitamista sekä kehittää käytännöllistä taitoa merielämän ensi askelissa .

Jäsenmäärä seurassa kasvoi noin 40:een, ja toimintaan kuului yhteispurjehduksia ja kisailuja. Vielä vuonna 1920 seura muutti nimensä Kuopion Pursiseuraksi, sillä Savoon oli perustettu jo muitakin pursiseuroja.

Vuonna 1963 Kuopion Pursiseuran toiminta käynnistettiin jälleen. Yrjö Tiainen, Erkko Räsänen ja Matti Immonen allekirjoittivat yhdistyksen perustamisasiakirjan. Seura perustettiin herättämään, edistämään ja tukemaan moottorivene- ja purjehdusurheilun harrastusta .

Kipparibaarissa käytiin koreana

Väinölänniemen ympäristö oli seuran keskipiste. Kuopion vähät purjeveneet olivat Keiliniemessä ja Peräniemessä. Kasinolla oli Kipparibaari, jossa asioivilla herroilla täytyi olla valkoiset housut, siniset takit ja punaiset solmiot.

1960-luvulla seura sai käyttöönsä myös Iivarinsalosta alueen, johon kuului vanhan maatilan rakennuksia ja vanha saunalaituri.

Talkootyöt näyttivät voimansa, kun seura kunnosti ensin Iivaria ja 1970-luvulta alkaen myös Pirttiniemen uutta tukikohtaansa Vuonna 1981 seura osti lisäksi Jänissalosta viihtyisän Huhmarinniemen.

Kilpailutoiminnan lisäksi seuran tukijaloiksi ovat nousseet myös innokas junioritoiminta, vahva talkootyö sekä aktiivinen koulutus.

Unohtaa ei voi myöskään katsastustoimintaa, joka on yksi tapa edistää turvallista veneilyä.