Tehdas nousi korven keskelle

”En ole tästä hätiköiden tehdystä laitoksesta tähän asti saanut muuta kuin vaivaa ja huolta." Näin valitteli Jyrkän ruukin perustaja Zachris Franzén vuonna 1845. Hän oli nähnyt Jyrkällä hyvät mahdollisuudet raudantuotantoon. Ympäristössä oli paljon malmipitoisia järviä ja laajat metsät.

Vaikka hiiltä ja malmia oli riittävästi, Jyrkkä sijaitsi syrjässä liikennereiteiltä eikä työvoimaa ollut riittävästi. Vasta seuraava omistaja Eric Malmborg sai ruukin tuottamaan, kun teki sinne uudistuksia ja sai luvan takomon perustamiseen, jolloin rautatuotteita voitiin jalostaa.

Ruukki työllisti enimmillään noin 150 ihmistä. Itse raudan tuotannossa masuunilla työskenteli 20–30 työntekijää. Ruukki työllisti runsaasti metsätyömiehiä hiilen polttamisessa, hevosmiehiä järvimalmin ja rautaharkkojen kuljetuksessa sekä talonpoikia järvimalmin nostamisessa. Hiiltä tarvittiin runsaasti järvimalmin kuumentamiseen ja raudan erottamiseen siitä.

Jyrkällä oli tehtaan koulu, kauppoja ja maanviljelystä. Pappi kävi kahdesti vuodessa.

– Jyrkkä oli omavarainen ja eristäytynyt teollisuusyhdyskunta, jonka suhteet ulkopuolelle olivat vähäiset, Kuopion kulttuurihistoriallisen museon yli-intendentti Tapio Laaksonen kertoo.

Ruukit muodostivat harvoin paikkakunnalle teollista perinnettä, joka olisi jatkunut nykypäiviin saakka. Poikkeuksen Savossa tekevät Juankoski ja Varkaus.

– Tyypillisempää oli, että ruukki eli kukoistuksensa eikä siitä seurannut muuta, Laaksonen toteaa.

Raudan tuottaminen järvimalmista kävi kannattamattomaksi 1900-luvun alussa, kun uusia raudantuotantomenetelmiä otettiin käyttöön. Vuorimalmi tuli uudestaan edullisemmaksi, ja järvimalmi väheni ja heikkeni laadultaan.

Suomessa on säilynyt vain neljä 1800-luvun masuunia, joista Jyrkän ruukki on yksi. Se on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuurikohteeksi.

Museovirasto rakensi masuunin ympärille 1990-luvun lopulla suojarakennuksen ja ruukin toiminnasta kertovan näyttelyn. Nykyisin Jyrkällä toimii kaksi matkailuyrittäjää. Henri Jauhiaisen JJ-Service Oy on keskittynyt erä- ja luontomatkailuun sekä ravintolatoimintaan.

– Monet matkailijat ovat kiinnostuneita ruukin toiminnasta. Noin kolmasosa kävijöitä vierailee ruukin museossa, Jauhiainen kertoo.

Toinen yritys on Club Herrala, joka tarjoaa muun muassa majoitusta ja juhlapalveluja. Se toimii 1830-luvulla rakennetussa ruukin johtajan asuintalossa. Herrala rakennettiin kartanotyylin mukaisesti erilleen työväen asuintaloista. Sen ympärillä oli laaja puutarha.

Luonnonkaunis paikka kerää matkailijoita syrjäisestä sijainnistaan huolimatta. Jauhiaisella on suunnitelmat toiminnan laajentamiseksi ja mökkimajoituksen rakentamiseksi alueelle.

Ylä-Savon raudantuottaja

Raahelainen kauppias ja laivanvarustaja Zachris Franzén osti vuonna 1928 Vieremän Salahmin ruukin ja anoi senaatilta lupaa ruukin perustamiseksi Jyrkälle. Toiminta käynnistyi 1835.

Vuonna 1853 ruukki siirtyi Varkauden ruukin hoitajalle Eric Malmborgille. Vuonna 1856 ruukin omistajaksi tuli Paul Wahl.

Pääosa raudasta valmistettiin harkoiksi, jotka kuljetettiin Pietariin. Osa jalostettiin itse mm. nauloiksi, helloiksi ja alasimiksi.

Vuonna 1909 ruukki metsineen myytiin A. Ahlström Oy:lle, joka sulki tehtaan kannattamattomana. Toiminta käynnistettiin kuitenkin uudestaan, koska ensimmäisen maailmansodan aikana tarvittiin rautaa. Ruukki lakkautettiin vuonna 1919.

Jyrkän ruukki oli kooltaan pieni mutta sulatuskyvyltään tehokas. Rauta oli korkealaatuista.

Suomessa on ollut raudan- ja kuparinvalmistukseen toimiluvan saaneita ruukkeja noin 80, joista 40 Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Taipaleen kanavalla kallis hinta – sadat kuolivat työnsä ääreen

Syvänniemeltä vietiin rautaa ja lankarullia ulkomaille

Hautausmaa on täynnä harvinaisia muistomerkkejä

Suorat linjat suojelivat Kuopiota tulipaloilta

Väisälänmäki houkutteli taiteilijat ja tavikset

Varpaisjärven kirkko tehtiin kahdessa vuodessa

Pieksämäen vanha kirkko: harvinaista 1700-luvun maalaustaidetta

Lapio heilui saksalaisten pelossa

Ylä-Savo sai muurinpohjaletut Suomen sodan ansiosta

Paljakan kallio kertoo viestin menneisyydestä