Tekniikan opiskelijoita tarvitaan lisää Savossa

Ensimmäistä vuotta konetekniikkaa Savonia-ammattikorkeakoulussa opiskeleva Tea Hyytiäinen on poikkeus, koska naisopiskelijoita on hyvin vähän.

– Poikien kanssa pitää pärjätä. Puhutaan suoraan ja tarvittaessa pitää antaa takaisin.

Hänen miestään poikien parissa on jopa helpompi työskennellä.

– Kaikki ovat kaikkien kavereita, eivätkä jotkut supise keskenään.

Opetus on vastannut Hyytiäisen odotuksia.

Alumiinin laserhitsauksesta lopputyötään tekevä Joni Andersin kertoo, että käytännön projekteja on alusta alkaen.

– Yritysten kanssa on saanut olla tekemisissä.

Myös Joonas Pyykönen pitää hyvänä, että yritysyhteistyön kautta on saanut tehdä oikeita töitä.

– Olen yllättynyt, miten käytännönläheistä opiskelu on. Positiivinen palaute on kannustanut.

Nuoria halutaan kannustaa, jotta nykyistä useampi lähtisi opiskelemaan tekniikkaa.

Muutama vuosi sitten puhuttiin insinöörien liikakoulutuksesta, mutta nyt tilanne on kääntymässä toisin päin. Työvoimapula yleistyy eläköitymisen ja osaamisen muutosvaatimusten vuoksi.

Savonian koulutusvastuujohtaja Kaija Sääski toteaa, että insinööreistä on pulaa myös Savossa.

– Pohjois-Savossa Savonia on ainoa insinöörikouluttaja.

Maakunnassa ei ole teknillistä yliopistoa tai teknistä tiedekuntaa. Eikä Pohjois-Karjalassa.

– Tärkeää olisi, että Savonia saisi nykyistä enemmän hakijoita.

Viime vuonna tekniikan puolelle oli 2 653 hakijaa, joista ensisijaisia oli 1 201.

– Määrä voisi olla suurempikin.

Savonian tekniikan alan opiskelijoista keskimäärin noin 70 prosenttia on pohjoissavolaisia.

Sääsken mukaan tällä hetkellä erittäin hyvin työllistyvät rakennus-, sähkö- ja automaatioalan insinöörit ja rakennusmestarit.

– Ympäristötekniikan insinööreistä työllistyvät hyvin vesiteknologian insinöörit. Kohtalaisesti työllistyvät energiatekniikan insinöörit.

Myös konetekniikan insinöörit työllistyvät hyvin. Sääski harmittelee, että mielikuva teollisuuden teknologiasta on yhä vanhanaikainen. Työolosuhteet ovat nykyään siistejä ja meluttomia.

Vaikein työtilanne on tietotekniikan insinööreillä, mitä selittävät runsaat koulutusmäärät 2000-luvulla ja perään tulleet it-yritysten ongelmat.

Noin 10–20 prosenttia tekniikan opiskelijoista keskeyttää opintonsa vuosittain. Moni ensimmäisenä vuonna. Keskeytyksiä on ollut esimerkiksi tietotekniikassa.

– Todennäköisesti silloin ei ole ollut riittäviä matemaattis-luonnontieteellisiä pohjia tai alasta on vääränlaisia odotuksia. Jos on hyvä pelaamaan tietokonepelejä, ei välttämättä ole hyvä ohjelmoinnissa.

Pitkää matematiikkaa ei opiskella niin paljon kuin ennen, joskin lyhyelläkin matematiikalla voi pärjätä hyvin insinööriopinnoissa.

– Matematiikka, fysiikka ja kemia ovat osalle nykynuoria vaikeita.

Pohjia on alettu parantaa toisella asteella, ja Savonia on panostanut ammatilliseen ohjaukseen ja opetusmenetelmiin. Tuloksia alkaa näkyä.

– Tekniikan alan keskeyttäminen on vähentynyt vuodessa viidenneksellä.

Naisinsinööriopiskelijoita toivotaan huomattavasti lisää.

Ympäristötekniikassa naisia on lähes puolet ja rakennusarkkitehtuurissa vähän yli puolet, mutta muilla tekniikan aloilla heitä aloittaa vuosittain vain muutama.

Todella vähän naisia on rakennus-, kone-, energia-, sähkö- ja tietotekniikassa.

– Naisopiskelijat ovat pärjänneet meillä erittäin hyvin. Projektitöissä heillä voi olla erilainen näkökulma teknisiin ratkaisuihin ja kokonaisuuden hahmottamiseen. Se tuo erilaista ajattelua, mikä auttaa tuotekehittelyssä.

Naisten on myös huomattu parantavan ryhmädynamiikkaa.

Harjoittelupaikkoja kaivataan lisää esimerkiksi rakennussuunnitteluun

– Kun on enemmän käytännön harjoitusta, yritykset saavat siten parempia insinöörejä.

Erittäin hyvää yritysyhteistyötä Sääsken mukaan tehdään muun muassa varkautelaisen Andritzin, siiilinjärveläisen Hydrolinen ja vieremäläisen Ponssen kanssa.