Työpaikka saattaa ratkaista kaiken – Ali Ayoubin turvapaikkahakemus ei ole menestynyt, mutta ehkä hän saa jäädä töihin Vehviläiselle

Siilinjärveläisen Vehviläisen tuotantolaitoksen taukotilassa yhden tuolin selkänojalle on asetettu takki ja reppu. Ne kuuluvat miehelle, joka on juuri saanut murheellisen viestin ja on jatkanut sen jälkeen iltavuoroon.

– Saimme tänään puhelun, että korkein hallinto-oikeus on antanut turvapaikanhakijalle kielteisen ratkaisun. Tälle viikolle on vielä työvuorot, ensi viikolle ei enää, sanoo henkilöstövastaava Eija Rytkönen mietteliäänä.

Miehelle ei ole voitu hakea työntekijän oleskelulupaa, koska tällä ei ole passia, eikä sitä pääse Ruotsin Afganistanin suurlähetystöstä hakemaankaan.

Sipuleiden viljelyyn, pakkaamiseen ja jalostukseen keskittyvän Vehviläisen toimitusjohtaja Pekka Vehviläinen kertoo, että tämä on jo kolmas tapaus, jossa hyvä työntekijä valuu käsistä.

– Eräs irakilainen lääkäri, joka puhui viittä eri kieltä, ehti olla meillä kaksi vuotta töissä. Hän nousi sinä aikana keskeiseen rooliin meidän pakastepuolen robotiikan käyttäjäksi. Olimme ihan tyhjän päällä, kun hän lähti. Ketään koulutettua samaan tehtävään ei ollut, Pekka Vehviläinen kuvaa.

Seuraava Suomesta pois määrätty oli afgaanimies, joka oli jo kouluttautumassa samaan tehtävään.

– Hän oli hyvä työntekijä. Hän suuntasi omin avuin Ranskaan. Afganistan oli viimeinen vaihtoehto, Vehviläinen kertoo.

Jos vaikka työntekijän oleskeluluvan kriteerit täyttyisivätkin, osa saattaa olla turvapaikkaprosessin jäljiltä "toivonsa menettänyt", ja katse suuntautuu muualle. Ranskaan lähtee erityisesti afgaaneja siinä toivossa, että Ranskaan voisi jäädä. Vaikka turvapaikanhakija pitäisi palauttaa siihen maahan, johon hän ensimmäiseksi on ilmoittautunut, tämä ei aina toteudu. Niinpä osa turvapaikanhakijoista ei koskaan palaudu Suomeen täältä muualle lähdettyään.

Tuleeko Ali Ayoubin, 22, tarinasta toisenlainen? Hän on saanut jo kaksi kielteistä turvapaikkapäätöstä. Ayoubi aikoo kuitenkin kääntää kaikki kivet, ja hänelle ollaan hakemassa työntekijän oleskelulupaa. Afganistaniin hän ei halua palata.

– Se ei olisi turvallista. Jokainen, joka seuraa uutisia sieltä, näkee, että elämä on vaikeaa. Joka viikko räjähtelee pommeja. Toivon vain sitä, että saisin jäädä ja jatkaa työtäni, hän sanoo.

Ayoubi on työskennellyt Vehviläisen tilalla kaksi vuotta. Hän tuli Tarinan vastaanottokeskukseen Oulusta ja on asunut Siilinjärvellä nyt neljä vuotta.

Työpaikan saaminen oli onnenpotku Ayoubille.

– En tykkää olla koko ajan kotona. Kun on töitä, kaikki on hyvin.

Vastaanottokeskuksessa hän jakaa huoneen toisen turvapaikanhakijan kanssa.

Ayoubin lisäksi kymmenen muutakin turvapaikanhakijaa käy töissä Vehviläisellä. Eija Rytköseltä tulee vuolas virta kehusanoja, kun hän kuvailee afgaaneja työntekijöinä.

– Tunnollisia, ahkeria, ystävällisiä, innokkaita tulemaan töihin. Melkein kaikki osaavat puhua suomea. He tekevät työnsä just niin kuin ohjeistetaan eivätkä koskaan edes myöhästy.

– Rehellisiä ja kohteliaita, lisää Pekka Vehviläinen.

Rytkönen kertoo, että jotain ihmeellistä tapahtui, kun afganistanilaiset tulivat työmaalle.

– Kaikkien ilmeet tuntuivat heräävän loistoon. Heidän ystävällisyytensä on niin tarttuvaa.

Ali Ayuobi on lähetetty perheensä ainoana turvapaikanhakijaksi. Perheeseen kuuluvat hänen lisäkseen äiti, veli ja sisar, joihin Ayoubilla on jatkuva yhteys.

Sisäministeriön mukaan yleisimpiä syitä sille, miksi nuoria miehiä tulee, on kaksi: Ensinnäkin he ovat potentiaalisia selviytyjiä vaarallisesta matkasta ja toisekseen heissä nähdään toivoa. Ehkä miehet työllistyvät ja pystyvät samalla auttamaan perhettään kotimaassa.

Työnantaja haluaa nähdä kaikki oljenkorret siinä toivossa, että Ayoubi saisi jäädä. Vehviläisellä on paljon kansainvälistä työvoimaa tuotannon puolella: virolaisia, venäläisiä, ukrainalaisia ja afganistanilaisia. Eija Rytkönen kertoo, että tästä voi syntyä herkästi mielikuva, että ulkomaalaiset nakertaisivat suomalaisilta työpaikat.

– Mutta kun ei suomalaisia ole niin vain tulossa. Kun paikkoja on auki, kyselijöitä on ollut paljon, mutta kun työvuorot alkavat, pahimmillaan ei tulla lainkaan.

Ulkomaalaisissakin on eroja. Se huomattiin, kun ulkomaalaista työvoimaa koski vielä saatavuusharkinta. Saatavuusharkinta tarkoitti sitä, että työntekijä piti ottaa ensisijaisesti EU:n tai Euroopan talousalueelta.

– Meillä oli ollut useita vuosia työntekijänä ukrainalainen mies. Vaimo oli kesätöissä, ja hänelle haettiin työlupaa. Ei saatu, vaan piti ottaa pariskunta Bulgariasta. Lopputulos oli se, että Bulgariasta tuli koko perhe isovanhempia myöten, eikä kukaan ollut työnteosta kiinnostunut. Nuori mies jättäytyi töistä pois, vaikka sai karenssin.

Vehviläinen sanoo, että linjatyö ei ole vähäpätöistä työtä, vaan siinä korostuu motivaatio – millaiset sipulit menevät pussiin ja sellaisenaan myyntiin ja millaiset jalostukseen.

– Ihmisen mieli ja silmä ovat ne, jotka sen lopullisen valinnan tekevät.

Ali Ayoubi on työskennellyt monessa eri pisteessä siivouksesta lajitteluun ja jalostamoon.

Tällä hetkellä hän on tuotannon loppupäässä pakkaamassa sipuleita koneella ja tekemässä aistinvaraisen lopputarkastuksen.

– Työssäni tarvitsen myös tietokonetta. Tämä on ensikosketukseni tietokoneisiin, hän kertoo innostuneena.

Ayoubi työskentelee suomen kielellä. Hän on saanut ystäviä – ja 85-vuotiaan Raili-mummonkin Setlementti Puijolan kautta.

– Nyt en ole voinut tavata mummoa kahteen kuukauteen, mutta normaalisti teen hänelle ruokaa ja juttelemme. Raili osaa viittä kieltä, mutta me puhumme keskenämme suomea. Suomen kieli on vaikeaa, y:t ja ä:t ovat vaikeita, mutta "ystävä" on helppo sana.

Lakimuutos

Kausityövoiman tarve turvaa osaa

Eduskunnan käsittelyssä on ulkomaalaislain tilapäinen muutos, joka parantaa osalla turvapaikanhakijoista työskentelymahdollisuuksia.

Muutoksella halutaan turvata työvoiman saantia maa-, metsä-, puutarha- ja kalatalousaloilla.

Muutoksella luovuttaisiin väliaikaisesti turvapaikanhakijoiden työnteon aloittamista koskevista karenssiajoista.

Lisäksi maasta poistettavalle henkilölle tulee mahdolliseksi jatkaa työntekoa pidempään kuin mitä nykyinen laki mahdollistaa. Turvapaikanhakija voisi maastapoistamispäätöksestä huolimatta jatkaa työntekoa sen aikaa, kun hän poikkeusolojen vuoksi on maassa ja saa vastaanottopalveluja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Savo

Sari Essayah (kd.) on pettynyt maan hallituksen EU-linjaan: "Olen jättänyt vastalauseen kaikkiin yleiseurooppalaisiin velkahankkeisiin"

Harri Kauhasen seitsemän ravintolaa myynnissä – "Ei pakon edessä, yhtiöt voivat hyvin"

Koronakesän terassi-ilmiö löytyy myös Kuopiosta – "Minusta täällä on suomalaiset turvavälit"

Kuopiolainen Jaakko Arvonen,12, rakentaa vieheensä itse ja oppi, millainen uistin maistuu kuhalle

Nuori mies halusi kokeilla autoaan – KKO:n mukaan nuoruuden ymmärtämättömyys otettava huomioon rangaistuksessa

4.7. tämä vain verkkojuttu//Popita avaa ovet ja verkkokaupan

8 900 euroa maksaneet graniittitaulut asennettiin ylpeydellä Saaristokadulle, 11 vuotta myöhemmin ne seisovat rujossa kunnossa – tilalle voi olla luvassa "normikyltit"

Neljä nautaa narrattiin kotiin Jäppilässä

Poliisi epäilee kolariauton kuljettajaa törkeästä rattijuopumuksesta

Hotelli Savonsolmun tilanne yhä auki: ”Kyseessä oli selvä pilailija, joka syystä tai toisesta vedätti”

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.