Uutisen takana: Kuinka voit, kuopiolainen?

Kuopion ensi vuoden talousarvio on 211-sivuinen pumaska. Investointeja ja palveluja. Vaikeita yhtälöitä. Raha liikkuu.

Miksi kaikki tämä vaiva? Jokavuotiset laskuharjoitukset, uusien keinojen etsiminen ja arvojen tärkeysjärjestyksestä sopiminen.

Kaiken taustalla on niin yksinkertainen asia kuin kuopiolaisten hyvinvointi. Sen säilyttäminen – ja mieluummin lisääminen.

Kuopio haluaa olla edelläkävijä asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Siksi kuopiolaisten hyvinvointia mitataan eri indikaattoreilla säännöllisesti. Hyvinvointi on päässyt talousarviokirjan alkulehdille. Keinoja sen lisäämiseksi on ranskalaisin viivoin parin sivun verran.

Miltä sitten näyttää kuopiolaisten hyvinvointi viimeisimpien tietojen mukaan?

Ensinnäkin Kuopio on turvallinen kaupunki. Vain kaksi prosenttia väestä kokee turvattomuutta. Kuopiolaiset ovatkin asuinolosuhteisiinsa tyytyväisempiä kuin maassa keskimäärin.

Moni asia on parantunut, mutta tieliikenneonnettomuuksien määrä on kasvanut; myös polkupyörä- ja jalankulkijaonnettomuuksien.

Onko kyse asenteista? Vai siitä, että yhä useampi räplää puhelinta tai kulkee kuulokkeet korvilla omissa maailmoissaan? Jos näin on, voi ihan syystä komentaa, että jokaisen olisi syytä ottaa enemmän vastuuta elämästään.

Huumausainerikosten määrä on Kuopiossa pienempi kuin massa keskimäärin ja vertailukaupungeista toiseksi pienin. Myös asunnottomuus on vähentynyt ja on vähäisempää kuin maassa keskimäärin.

Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä on laskenut Kuopiossa lähes yhtäjaksoisesti koko 2010-luvun.

Särönä on kuitenkin perheväkivallan lisääntyminen lähes kahdeksalla prosentilla viime vuonna. Mistä tämä johtuu, työttömyydestä ja sen tuomista ongelmistako?

Toimeentulotukea saavien osuus on Kuopiossa hieman laskenut, mutta on silti keskimääräistä korkeampi. Myös työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä on laskenut, mutta on silti selvästi korkeampi kuin vertailukaupungeissa.

Vaikeasti työllistyvien osuus on kasvanut, mutta on edelleen selvästi matalampi kuin vertailukaupungeissa. Kuopion työttömyysaste oli elokuussa 12,8 eli matala muihin verrattuna.

Suurinta huolta Kuopion kaupunginjohto kantaa nuorisotyöttömyydestä. Kuopiossa on 1500–1600 työtöntä nuorta. Määrä on kasvussa ja jo korkeampi kuin maassa keskimäärin, vaikka tilanteen auttamiseksi on paljon tehty.

Ilmiö on valtakunnallinen ja siihen liittyy myös alle 30-vuotiaiden mielenterveysongelmien lisääntyminen. Myös koko Euroopan mittakaavassa yksi vaarallisimmista ilmiöistä on vuosi vuodelta paheneva, etenkin nuorten miesten työttömyys.

Kuopiolaisten työikäisten ongelmat kiteytyvät mielenterveys- ja tuki- sekä liikuntaelinsairauksiin plus päihteiden käyttöön. Mielenterveysongelmien takia työkyvyttömyyseläkkeelle joutuu 4,9 prosenttia alle 64-vuotiaista. Luku on vertailukaupunkien korkein. Laajemminkin Pohjois-Savo on perinteisesti maan kärkeä mielen sairauksissa.

Työikäisten alkoholin liikakäyttö on kasvussa Kuopiossa, mutta samaa tasoa kuin muissakin kaupungeissa.

Ikäihmisten näkymä on haasteellinen. Muihin kaupunkeihin verrattuna Kuopiossa asuu jo nyt eniten yli 75-vuotiaita kotona. Tämä ei kuitenkaan kaupungin johdolle ja päättäjille riitä. Halutaan, että määrä kasvaa edelleen.

No, tavoite on toki yhdenmukainen vanhusten tahdon kanssa. Valtaosa haluaa asua kotona niin kauan kuin mahdollista.

Huolestuttavaa on kuitenkin, että säännöllisen kotihoidon piirissä on vain vajaat 10 prosenttia yli 75-vuotiasta, mikä on koko maahan verrattuna keskimääräistä vähemmän. Tilanne on tämä, vaikka kotihoidon työtunnit asiakkaiden luona ovat lisääntyneet 43 prosenttia! Tosin asiakasmääräkin on kasvanut 10 prosentilla parissa vuodessa. Samanaikaisesti palvelukeskusten hoitopäiviä on vähennetty 12 prosenttia.

Kuopion päättäjät ovat asettaneet niin tiukan raamin ensi vuoden talousarvioesitykselle, että kotihoito, palveluasuminen ja omaishoito ovat taas tulilinjalla. Niiden määrärahoja pitäisi leikata merkittävästi, miljoonia nykytasosta. Monet palveluista ovat lakisääteisiä, joten edessä on melkoinen temppu.

Ensimmäiset kunnallispoliitikot ovat jo kauhistelleet Savon Sanomien yleisöosastossa säästöjä ja sanoutuneet irti moisesta. Sanoutuivatko he irti silloin, kun valtuustoseminaareissa budjettilinjausta valmisteltiin?

Tulemme näkemään jälleen kerran näytelmän, jossa päättäjät ensin ohjeistavat virkamiehet säästämään ja sitten päättäjät paheksuvat asiaa ja tulevat pelastamaan! Näytelmä omaishoidon tuen leikkaamisesta on uusinta ties monenko kerran.

Lapsiperheet ovat joutuneet Kuopiossa turvautumaan entistä useammin toimeentulotukeen. Saajien määrä on kasvanut reilut 11 prosenttia, mutta tilanne on silti edelleen vertailukaupunkien joukossa hyvä.

Kotipalvelua tarjotaan ongelmiin joutuneille perheille Kuopiossa nyt kolmatta vuotta. Avuntarve on pysynyt stabiilina.

Sen sijaan alle 17-vuotiaiden lasten kodin ulkopuolelle tehdyt sijoitukset ovat hieman vähentyneet. Tämä ei välttämättä kuitenkaan kerro siitä, että tarve olisi vähentynyt. Voi olla, että kriteerit ovat tiukentuneet? Nimittäin lastensuojeluilmoitusten määrä on ollut edelleen kasvussa.

Joka tapauksessa 8.–9. -luokkalaisista entistä useampi kokee terveydentilansa hyväksi tai erittäin hyväksi. Kaupungin tavoite on, että ensi vuonna näin olisi jo yli 90 prosentin kohdalla.

Kuopiolaisnuorten tulevaisuuden näkymä on ainakin sikäli hyvä, että koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus on pienempi kuin valtaosassa kaupunkeja.