Vallan pelätään valuvan maakunnasta Helsinkiin

Pohjois-Savossa ollaan huolissaan, miten sote-palveluista tulevaisuudessa vastaavat maakunnat pystyvät lopulta vaikuttamaan kuntalaisille tarjottaviin palveluihin. Vastuu palveluista siirtyy maakunnille kahden vuoden kuluttua.

Tiistaina päättyi lausuntokierros, jonka aikana sosiaali- ja terveysministeriö keräsi kunnilta, maakunnilta ja järjestöiltä näkemyksiä maakuntauudistuksesta ja sote-palveluiden järjestämisestä.

Loppuvuodesta maakunnissa päästään kommentoimaan myös valinnanvapautta koskevaa lakipakettia.

– Pääasialliset huolet liittyvät alueelliseen itsehallintoon ja palvelulaitoksen rooliin, sanoo maakuntajohtaja Marko Korhonen.

Tulevaisuudessa rahat sote-palveluihin tulevat valtiolta, mutta palvelujen järjestäminen kuuluu maakunnalle. Pohjois-Savossa asetelman nähdään kytkevän maakunnat valtion liian tiukkaan talutushihnaan.

Kritiikkiä saavat myös lainanoton rajoittaminen ja se, että alijäämää ei juurikaan saisi tulla.

– Rahasta on niukkuutta. Nykyisillä varoilla pitäisi hoitaa enemmän ihmisiä, sanoo Korhonen.

Maakunnan sisällän vallan ajatellaan kasautuvan liikelaitokselle

Myös maakunnan kaksoisroolia palvelujen järjestäjänä ja tuottajana pidetään ongelmallisena.

Palvelujen tuottamista varten maakunnan on perustettava oma palvelulaitos, joka tuottaa palvelut. Sillä olisi oma johtonsa ja hallintonsa, joihin kansan valitseman maakuntavaltuuston valta ei suoraan ulottuisi.

Tämä herättää kysymyksiä siitä, miten palveluista vastaava maakunta pystyy vaikuttamaan siihen, miten laitos palvelut tuottaa.

– Miten taataan edellytykset paljon tukea tarvitsevien tukemiseen ja hoitamiseen? miettii Kuopion kaupungin palvelualuejohtaja Markku Tervahauta.

Kuntaliitto on esittänyt, että palvelulaitosta koskevat säännökset pitäisi kokonaan poistaa hallituksen ehdotuksesta. Palvelulaitoksen nähdään aiheuttavan myös päällekkäistä hallintoa ja lisäkuluja.

Kolmen miljardin säästöt pakottavat miettimään palveluverkkoa

Vaikka lausuntokierroksella käyneessä paketissa ei käsitelty vielä kuntalaisten valinnanvapautta, nousi se vastauksissa esiin.

Maakunnassa korostetaan, että valinnanvapaus ei saa aiheuttaa eriarvoisuutta palveluiden saatavuudessa eri väestöryhmien tai alueiden välillä.

– Lähtökohtaisesti valinnanvaraa on enemmän kasvukeskuksissa ja kaupungeissa, toteaa Korhonen.

Hänen mukaansa maakunta takaa silti palvelut myös niillä alueilla, jotka eivät kiinnosta esimerkiksi yrityksiä.

Kolmen miljardin euron säästötavoite pakottaa Korhosen mukaan maakunnat kuitenkin miettimään, millä tavoin palvelut järjestetään.

– Kunnianhimoinen tavoite on uudistaa niiden tuottamista esimerkiksi liikkuvilla palveluilla ja digitalisaatiolla.

Kunnissa palvelujen karkaamisen uskotaan vaikuttavan myös työllisyystilanteeseen. Esimerkiksi Pieksämäellä sosiaali- ja terveysalan työtilanteen arvioidaan huononevan myös yksityisellä sektorilla, jos palvelut keskittyvät kasvukeskuksiin.

Myös vaikutukset kuntien talouteen huolestuttavat.

Kasvukeskuksissa nopeammin palvelujen pariin

Lausuntokierroksella olleet luonnokset saavat myös kiitosta.

– Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen syntyy edellytyksiä koko maakunnassa, sanoo Tervahauta.

Hänen mukaansa uudistuksesta on apua myös kulujen hillitsemisessä. Korhosen mukaan esimerkiksi kasvukeskuksissa hoitoa ja palveluja voi saada nykyistä nopeammin, kun palveluja tuottaa yhä useampi taho.

Missä mennään?

Sote-uudistuksen ja maakuntien perustamisen lakiluonnosten lausuntoaika päättyi tiistaina.

Lausuntoja oli tiistaihin mennessä tullut yli 400.

Hallituksen esitys valinnanvapaudesta ja monikanavarahoituksesta tulee lausuntokierrokselle marras–joulukuussa.

Hallituksen on määrä jättää esitys nyt lausuntokierroksella olleista laista eduskunnalle vielä tänä vuonna ja valinnanvapautta ja rahoitusta koskevista laista helmikuussa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen on tarkoitus siirtyä 18 maakunnalle 1.1.2019.

Lähde: sosiaali- ja terveysministeriö

Varpaisjärvellä toivotaan oman terveysaseman säilyvän