Varautuminen helpotti pakolaisten tuloa

– Omaa tulevaisuuttamme emme tiedä, mutta lapsillamme on nyt tulevaisuus. On tosi tärkeä, että he pääsevät kouluun. Jokaisen isän toive on saada lapsilleen parasta, sanoo syyrialainen Tamer, ex-puuseppä ja -vaatekauppias.

Kuusilapsisen perheen kolme lasta on nyt koulussa valmistavassa opetuksessa ja kaksi päiväkodissa Juvalla. Vanhemmat ja yksi poika ovat aloittaneet aikuisten kielikoulutuksessa.

– Suomi on aika vaikea kieli. Iällä taitaa olla osuutta, ettei kieli meinaa mennä päähän.

30 syyrialaista kiintiöpakolaista on totutellut juvalaiselämään nyt kahden kuukauden ajan. Kuuteen perheeseen kuuluu 11 aikuista ja 19 lasta.

Tulijoihin ehdittiin valmistautua hyvin ja sekä henkilöstöä että kuntalaisia perehdytettiin ennakkoon.

– Kotouttaminen on lähtenyt hyvin liikkeelle. Isompia yllätyksiä ei ole tullut, toki arjen haasteita on aina, kotouttamistyöryhmää vetävä hallintojohtaja Pasi Marjakangas kertoo.

– Juva on äärimmäisen hyvin valmistautunut jo pitkän ajan puitteissa. Tämän paremmin ei voisi etukäteen perehtyä, kiittää maahanmuuttosihteeri Pia Koivisto Mikkelin seutusoten maahanmuuttotoimistosta, jolta Juva ostaa kotouttamispalvelut. Juvalla työskentelee puolitoista ohjaajaa.

Kiintiöpakolaisten ottaminen on jäänyt turvapaikanhakijoiden suuren määrän varjoon. Suhteellisen harva kunta on ollut valmis asuttamaan kiintiöpakolaisia. Juvan kunnanvaltuusto teki kesällä 2014 päätöksen, jonka mukaan kunnassa voidaan ottaa samanaikaisesti 20-40 ihmistä kerrallaan.

Kunta toivoo ainakin osan tulijoista jäävän pysyvästi juvalaisiksi. Yhteisö on ottanut heidät hyvin vastaan. Ystävätoiminta on vilkasta.

– Asiakkaisiimme ei ole kohdistunut ainakaan suoraa rasismia, vaikka mielipiteitä on varmasti laidasta laitaan, ohjaaja Emilia Tirranen kertoo.

– Meidät on otettu vastaan hymyilevin ilmein, sanoo Abdul Karim, autokuski Syyriasta.

– Mutta tosi kylmää täällä on. Olimme tottuneet siihen, että lämpötila oli kylmimmillään nollassa.