Venäjä yhdistää Ylä-Savon lukiot

Ylä-Savon pienillä lukioilla oli joitakin vuosia sitten rohkeat suunnitelmat yhteisten kurssien tarjoamiseen lukioiden välillä. Nyt vain venäjän opetus tehdään yhdessä. Tunnit pidetään Vieremän lukiossa ja välitetään verkon kautta Kiuruvedelle ja Sonkajärvelle.

– Joka lukiosta on saatu yhdestä neljään venäjän opiskelijaa, jolloin ryhmästä tulee kohtuullisen kokoinen. Yhteistyö on ainoa keino, jos Itä- ja Pohjois-Suomessa halutaan oikeasti tarjota tasavertainen mahdollisuus vieraiden kielten lukemiseen, Vieremän lukion rehtori Marko Nevalainen toteaa.

Sonkajärven lukiosta yksi opiskelija osallistuu lisäksi Vieremän lukion syventäville fysiikan kursseille netin kautta.

Aikaisempina vuosina kolmen lukion ohjelmassa on ollut myös Kiuruvedeltä tarjottua ranskaa, mutta nyt ryhmää ei syntynyt.

Sonkajärven lukion rehtorin Auli Halosen mielestä yhteistyö auttaa lähinnä viimeisten syventävien reaaliaineiden kurssien järjestämisessä.

– Ilmeisesti kaikilla lukioilla on ollut sen verran hyvät opiskelijamäärät, että ovat voineet tarjota kurssit itse, Halonen sanoo.

Kiuruveden lukion rehtori Arja Pentikäinen miettisi yhteistyötä myös yhteisten opettajien palkkauksessa.

– Jokainen koulu ei voi palkata esimerkiksi omaa psykologian ja filosofian opettajaa, koska kursseja on liian vähän. Voisimme yhdistää resurssit ja palkata yhteisen opettajan.

Nykyisen kurssiyhteistyön jatkaminen vaatii ensi syksynä himpun verran lisää ponnisteluja ja joustamista. Kiuruveden lukio siirtyy viisijaksojärjestelmään kun taas Vieremä ja Sonkajärvi aikovat jäädä neljään.

Samalla Kiuruveden lukion oppitunnin pituudeksi tulee 75 minuuttia, kun se Vieremällä ja Sonkajärvellä on 45 minuuttia. Eri jaksojärjestelmä ja oppituntien pituudet vaikeuttavat yhteisten kurssien järjestelyjä.

– Pitää rukata ja joustaa. Sopeudumme Vieremän aikatauluun ja opiskelija voi lähteä venäjän tunnille silloin kun tarvitaan, Pentikäinen sanoo.

Kiuruveden lukion opiskelijat uskovat, ettei lukioiden yhteistyö ole jaksoista kiinni.

– Varmasti löytyy joku joustava savolainen tapa toimia. Opetuksiahan saa myös nauhoitettua, Hermanni Härkönen sanoo.

Opiskelijat ovat tyytyväisiä jaksojärjestelmän muutokseen.

– Nelijaksojärjestelmässä pitää tietää jo alussa, mitä aineita kirjoittaa ja milloin, jotta tietää suorittaa oikeat kurssit ajallaan. Jos ei tiedä, kirjoitusten kanssa tulee kiire, Kiuruveden lukion opiskelija Heidi Kärkkäinen sanoo.

Viidessä jaksossa voi tehdä enemmän korjausliikkeitä.

Nelijaksojärjestelmässä jaksot päättyvät lomaan, mutta viiden jakson järjestelmässä jaksot ovat tasapituisia eivätkä rytmity lomien mukaan.

– Asioita jää kesken, kun sama jakso jatkuu loman jälkeen. Pystyykö silloin lomailemaan, Heli Tikkanen miettii.

Hermanni Härkönen lukee laajaa matematiikkaa, jossa kursseja on lukioaikana enemmän kuin nelijaksojärjestelmän jaksoja. Pahimmillaan Härkösellä on ollut kolme matematiikan kurssia päällekkäin samassa jaksossa.

Ylä-Savon lukioissa on suunta kohti viittä jaksoa

Kiuruveden lukio siirtyy ensi syksynä viisijaksojärjestelmään.

Sonkajärvellä on nelijaksojärjestelmä eikä aikeita vaihtaa.

Vieremällä on nelijaksojärjestelmä, jossa viimeinen pitkä jakso on jaettu kahdeksi.

Lapinlahdella on sama kuin Vieremällä ja suunnitteilla viisi tasapituista jaksoa.

Pielavedellä on kuusijaksojärjestelmä ja suunnitelmissa vaihtaa viiteen jaksoon.

Iisalmessa on kuusijaksojärjestelmä ja ensi syksyn työjärjestystä pohditaan parhaillaan.

Viisijaksojärjestelmä on yleisin Suomen lukioissa. Lukuvuosi jaetaan viiteen yhtä pitkään jaksoon, ja kunkin oppiaineen kurssi käydään läpi yhden jakson aikana.

Useat Ylä-Savon lukiot siirtyivät nelijaksojärjestelmään neljä vuotta sitten Mahis-yhteistyön vuoksi. Siinä opiskelija suorittaa kaksoistutkinnon lukiossa ja Ylä-Savon ammattiopistossa. Ysaossa oli silloin käytössä nelijaksojärjestelmä, mutta opetus on nykyisin jaksotonta, koska opiskelijoilla on henkilökohtainen opetussuunnitelma.

Ylä-Savon lukiot tekevät yhteistyötä Lyyti-hankkeessa, joka edistää työelämätaitoja ja yrittäjyyttä.