Viimein takaisin kotiin

– Tuntuu melkein lottovoitolta. Pääsin tänne takaisin, kun löytyi töitäkin, hymyilee Riitta Kirjonen rivitaloasuntonsa olohuoneessa.

Muutto on melkein valmis. Vain pari lattialla nököttävää taulua kertoo, että pientä puuhaa on vielä tiedossa.

Onni näkyy kasvoilta. Sonkajärveltä kotoisin oleva Kirjonen muutti takaisin kotikylälleen Sonkajärvelle vuoden vaihteessa.

– Rakkauden perässä muutin aikoinaan Espooseen. Siellä hurahtikin sitten 35 vuotta.

Kun avioliitto päättyi eroon 1980-luvulla, Kirjonen alkoi heti miettiä, olisiko oikea paikka kuitenkin kotikonnuilla Ylä-Savossa.

– Vakituinen työpaikka piti kuitenkin Espoossa. Mutta kaikki lomat olin aina kotitilalla Koirakoskella. Olisin varmaan seonnut, jos sitä paikkaa ei olisi ollut.

Sonkajärvelle Riitta Kirjonen tuli takaisin, kun palvelutalo Mosaiikin keittiöön haettiin kokkia. Kirjonen sai paikan ja se sinetöi muuton takaisin lapsuuden maisemiin.

– On jännä tunne, kun nyt kävelen työmatkat tutun kirkon ohi ja mietin, että isäkin lepää tuossa hautausmaalla.

Sonkajärveltä Kirjonen kaipasi rauhaa ja sukulaisia. Äiti ja sisarukset ovat nyt lähellä. Etelä-Suomesta hän ei kaipaa muuta kuin poikaansa ja pojan perhettä. Monet ikäväitkut on jo ehditty vuodattaa.

– Onneksi kaikki ovat tukeneet päätöstäni. Entiset työkaveritkin kannustivat, koska moni muukin haaveilee siitä, että pääsisi takaisin kotiseudulle. Mutta työpaikkoja on vaikea löytää.

Riitta Kirjonen on juuri sellainen tyyppi, jota Sonkajärven kunta yrittää nyt tavoitella paluumuuttokampanjallaan.

Kunta on lähettänyt kaikille Sonkajärvellä vuosina 1980–2012 asuneille 25–69-vuotiaille kirjeen, jossa kunta muistuttaa olemassa olostaan ja toivottaa tervetulleeksi takaisin Sonkajärvelle. Kirjeitä lähetettiin 3 500 kappaletta.

Kunnansihteeri Eeva Suomalainen sanoo, että yhden kirjeen ansiosta kunta ei tietenkään odota kenenkään tekevän muuttopäätöstä.

– Tarkoitus on tarjota vaihtoehto. Kyllä Ylä-Savonkin kuntien haasteet tiedetään, mutta tarkoitus on tuoda positiivista virettä ja uskoa tulevaisuuteen, Suomalainen sanoo.

– Emme halua vaan jäädä voivottelemaan, vaan tehdä jotain. Että onpahan ainakin yritetty, jatkaa kunnan vuokrataloyhtiö Sonkakoti Oy:n toimitusjohtaja Veli Hynynen.

Yritystä todella tarvitaan, sillä Sonkajärvenkin väkiluku on pienentynyt kymmenessä vuodessa 4 940:stä 4 300 asukkaaseen.

– On hyvä muistuttaa, että peruspalvelut ovat meilläkin todella hyvät. Itse olen asunut isoissa kaupungeissa ja tuntui, että asukas on niissä enemmänkin riesa ja kuluerä taistelemassa elintilasta. Tänne puolestaan halutaan lisää asukkaita, Eeva Suomalainen sanoo.

Suomalainen muistuttaa, että palveluiden joustavuus esimerkiksi päivähoidossa on aivan eri luokkaa kuin suuremmissa paikoissa.

– Veikkaan myös, että pienten paikkakuntien tuoma turvallisuus on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi asia.

Kirjekampanjan lisäksi kuntakuvan nostoon liittyvät lukiolaisten tekemät videot ja Sonkajärven tapahtumien markkinointi.

Nyt suunnitellaan paluumuuttokampanjan laajentamista Ruotsiin.

– Sonkajärveltäkin lähti esimerkiksi vuonna 1970 Ruotsiin 130 asukasta, Veli Hynynen kertoo.

Ruotsinsonkajärveläisiä lähestytään kevään mittaan Suomi-seurojen kautta ja somessa. Ruotsin suunnan viestintä alkaa kunnolla, kun kesätyöntekijä aloittaa työnsä.

– Toivomme tietysti, että tänne löytäisi tiensä myös yrittäjähenkistä porukkaa, mutta kaikki sielut ovat yhtä tärkeitä, Veli Hynynen hymyilee.

Kampanjan tuloksia kunnan väki odottaa näkevänsä vuoden mittaan. Jotain on jo tapahtunutkin.

– Kiitosviestejä on tullut, että hienoa kun Sonkajärvi muistaa, Veli Hynynen sanoo.