Yara Suomi aikoo laajentaa Siilinjärven kaivosta

Yara Suomi Oy suunnittelee Siilinjärven kaivoksen laajentamista joko avaamalla uuden Jaakonlammen louhoksen tai tekemällä Särkijärven päälouhokseen länsilaajennuksen.

Yaran tavoitteena on turvata laajennusten avulla Siilinjärven kaivoksen toiminta nykyvolyymilla vuoden 2035 loppuun saakka. Vuositahdilla malmia louhitaan Siilinjärveltä 11 miljoonaa tonnia, josta valmistetaan rikastetta miljoona tonnia.

Yara on toimittanut louhosjatkumo -hankkeesta Pohjois-Savon ely-keskukselle ympäristövaikutusten (yva) arviointiohjelman.

Tarkasteltavana yva:ssa on myös sivukivien läjittämisen eri vaihtoehtoja. Jaakonlammen louhoksen avaaminen edellyttäisi myös nykyisin käytössä olevan Jaakonlammen kiertovesialtaan kuivattamista ja järjestelyjä kaivoksen vesienjohtamisessa.

– Yaran tavoitteena on aloittaa louhinta uudessa kohteessa vuosina 2021–22. Onko se Jaakonlampi vai länsilaajennus, riippuu yva-menettelyn tuloksesta, sanoo kaivoksen ympäristöpäällikkö Hanna Luukkonen.

Suurin haaste toiminnan laajentamisessa on Luukkosen mukaan kaivoksen sisäisen vesikierron järjestäminen.

Yva-prosessi kestää ensi heinäkuulle, minkä jälkeen yhtiö tekee päätöksen hankkeen käynnistämisestä ja hakee tarvittavat ympäristöluvat.

Päälouhoksen lisäksi kaivoksella on nyt yksi sateelliittilouhos Saarinen, joka avattiin vuonna 2012. Louhinta Saarisen avokaivoksella päättyy vuonna 2022. Toiminta Särkijärven päälouhoksella voi jatkua kunnes nykyiset sivukivialueet täyttyvät.

– Malmia alueella kyllä riittää Särkijärven päälouhoksellakin, mutta rajoitteena on sivukiven läjitysalueiden täyttyminen, mikä on ratkaistava jotenkin, sanoo Luukkonen.

Pari vuotta sitten tehdyissä kairauksissa todettiin, että kaivosalueen mineraalivarannot ovat 888 miljoonaa tonnia eli kolme kertaa suuremmat kuin oli tiedetty. Tämän pohjalta on päivitetty Siilinjärven kaivossuunnitelma viime kesänä, jolloin tehtiin myös uusilla alueilla koelouhinnat.

Jaakonlammen louhintamäärä on kokonaisuudessaan 102 miljoonaa tonnia. Siitä malmia arvioidaan olevan 50 tonnia, ja loput on sivukiveä. Särkijärven ja Saarisen louhuokset sekä Jaakonlammen malmio kuuluvat samaan noin 14, kilometriä pitkään ja 900 metriä leveään apatiittiesiintymään.

Yara painottaakin, että kaivoksen ansiosta Suomi on fosforiraaka-aineen suhteen omavarainen ja kaivostoiminnan jatkuminen Siilinjärvellä on kansantaloudellisesti merkittävää.

Jos Särkijärven päälouhoksen rinnalle avataan Jaakonlammen louhos, se yhdistyisi myöhemmin päälouhokseen. Tässä vaihtoehdossa avataan myös uusi Jaakonmäen sivukivialue. Lisäksi käytössä olevia sivukivialueita korotettaisiin. Vaihtoehto edellyttää Jaakonlammen kuivatusta johtamalla vedet Kuuslahteen.

Yksi vesienjärjestelyn vaihtoehdoista tarkoittaisi myös Pitkänlammen ottamista kaivoksen vesikiertoon.

Kaivoksen laajentamisesta aiheutuvat merkittävimmät maisemavaikutukset liittyvät uusien sivukiviealueiden perustamiseen tai nykyisten korottamiseen.

Jos Jaakonlammen sivukivet sijoitettaisiin nykyisille sivukivialueille, nousisi sekä Ansanmäen että Itäläjityksen korkeus 240 metriin merenpinnan yläpuolle.

Jos taas käyttöön otetaan Särkijärven päälouhoksen länsilaajennus, nousisi sekä Ansanmäen että Itäläjityksen korkeus 280 metriin merenpinnan yläpuolelle. Vaihtoehtona olisi laajentaa Ansanmäkeä pohjoiseen.

Kaivoksen laajentamisen takia joudutaan myös purkamaan ja siirtämään kaivosalueen infraa kuten pumppaamoja, teitä ja sähkölinjoja.