Ympäristöpalkinnot jaettiin vesistöjen aktiiveille

Etelä-Savon ely-keskus jakoi vuotuisen ympäristöpalkintonsa kotivesiensä suojeluun sitoutuneille kansalaisaktiiveille. Palkinnon saivat Pro Joroisselkä-yhdistys Joroisista ja Pro Puruvesi-yhdistys.Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan rajaseudulta. Tunnustukset luovutettiin perjantaina Joroisissa.

Ympäristöpalkinnolla kiitetään yhdistyksiä aktiivisten kansalaisten työstä vesien tilan parantamiseksi. Samalla kannustetaan muitakin seuraamaan esimerkkiä.

– Viime talvena hyväksytyissä uusissa vuosien 2016-2021 vesienhoitosuunnitelmissa vesien omistajien ja paikallisten asukkaiden rooli on ihan keskeinen, kertoo Etelä-Savon ely-keskuksen ylijohtaja Pekka Häkkinen.

Valtion ja kuntien rooli on aikaisempina vuosina ja vuosikymmeninä ollut isompi kuin nyt on, tai tulee jatkossa olemaan, Häkkinen sanoo.

– Vesienhoito on yksi hallituksen kärkihankkeista. Toivottavasti se tulee realisoitumaan. Näkyy kyllä, että hallituksella on halu saada liikkeelle erilaisia ravinnepäästöihin ja vesien kuntoon liittyviä hankkeita.

– Tämän vuoden budjetissa on 20-21 miljoonaa euroa vesienhoitoa lähellä olevaa rahoitusta ja maa- ja metsätalousministeriön puolella noin 7 miljoonaa. Mutta tosiseikka on, että ilman kärkihankepanostusta valtion rahoitus on viime vuosina laskenut.

Joroisten yhdistys perustettiin 2011. Varsinainen herättäjä oli rajusti leviävän karvalehti-kasvin tulo Joroisvirtaan, puheenjohtaja Eeva Koivula kertoo.

– Kaikki meistä muistavat sen tilanteen, että rannoilla ei ollut ruovikoita vaan hienoa valkoista hiekkarantaa, Joroisten osakaskunnan puheenjohtaja Eero Jäppinen sanoo.

Pro Joroisselkä -yhdistyksessä on tätä nykyä noin 70 jäsentä. Toimintaan kuuluu muun muassa veden näkyvyysmittauksia, retkiä ja muuta vaikuttamista. Veden laatua parantavat esimerkiksi osakaskuntien järjestämät poistokalastukset ja kosteikkojen rakentaminen.

Joroisselän ja yläpuolisten vesien tila on yhä monin paikoin hyvää huonompi, mutta työ ei ole ollut tuloksetonta.

– Ely-keskus analysoi näkyvyysmittausten tulokset 2013-2015. Varovainen päätelmä on, että tila on hiukan parantunut, Eeva Koivula kertoo.

Tulevaisuuden tavoitteena on muun muassa kunnan jätevesihuollon parantaminen. Kunnan puhdistamo on saanut jatkoluvan, mutta ei Eeva Koivulan mukaan edelleenkään toimi niin hyvin kuin pitäisi.

Toinen tavoite on vaelluskalakannan kasvattaminen ja lisääntymisreittien kunnostaminen yläpuolisiin virtavesiin, Joroisvirtaan ja Enonjokeen. Liunankosken voimalaitos muodostaa ensimmäisen esteen kalojen nousulle.

Yhdistyksen keskeisiä tavoitteita on myös osakaskuntien yhdistäminen.

– Isomman alueen kanssa viranomaistenkin on helpompi toimia, Eero Jäppinen sanoo.